Esittelyni

Ehkä on syytä esittäytyä.
Olen siis nelikymppinen, harrastelijapakinoitsija, moottoriturpa ja itsenimitetty Turmiotieteiden professori. Olen myös entinen 195 kiloinen kakkostyypin diabeteksestä ja kohonneest verenpaineesta kärsinyt Yrittäjä/Isä/Isoisä.

Diabetes todettiin noin 8 vuotta sitten. Omaa syytäni siihen jouduin, sokerilimut ja muut herkut olivat vastustamattomia. Diagnoosin myötä tuli lääkitys joka auttoi kaikkeen muuhun paitsi verensokerin vakauttamiseen. Arvot pomppivat siellä 10-20 välillä kun terveellinen alue olisi siellä 4-6 tienoilla.

Tarkasti koitettiin virallisilla ohjeilla ja suosituksilla mennä. Ostoskoriin valittiin ne KEVYT tuotteet. Ne joissa siis rasva on pääsääntöisesti korvattu hiilihydraateilla. Satunnaisesti hiilihydraateista riippuvaisena oli pakko vähän herkutella makeisilla...

Lopputulos oli siis 195kg elopaino (kuvassa 07/2010) ja insuliinilääkitys piikillä. Tässä vaiheessa ruokavalio oli jo oikein virallisterveellinen ja totaalisen rasvaton. Rasvakammoa oli istutettu vuodesta toiseen käytävillä läääkärintarkastuksilla. Hui kamala rasva, hiilareita pitää sinun syömän että pääset parempaan kuntoon.

Ikävä kyllä, kehoni (valtavan sellaisen) insuliiniresistenssi oli jo sitä luokkaa että eihän siinä ihan pienet insuliinimäärät riittäneet. 140 yksikköä vuorokaudessa... siis puolikas insuliinikynä päivässä (ne jotka käyttävät tietävät että se on ihan helvetillinen määrä). Valitettavasti tällä insuliinilla on sellainen pieni vaikutus että se kertoo keholle että energiaa on pantava rajusti talteen tulevan varalle. Ja tuolla määrällä insuliinia voitte kuvitella ettei mikään suositus pidä enää paikkaansa. Lisää kevyt tuotteita, lisää hiilihydraatteja, lisää insuliinia, lisää lihomista.

Kyllä minä kuulin kerran jos toisenkin että se on tahdosta kiinni ja pitää vaan ryhdistäytyä ja vähentää rasvaa. Eli olisi pitänyt paskantaa rasvaa että se olisi vielä vähemmäksi mennyt. Ja ihan turha väittää että se on laiskuutta ja saamattomuutta. Minä jos kuka osaan kertoa että kyllä siinä on kyse riippuvuudesta. Jos on vaikea vastustaa hiilareita kun niitä tekee mieli kuin narkkarilla piikkiä, koitappa tehdä se jatkuvasti nälkäisenä. Toivoton homma. Niin kuolemaan tuomittu ajatus kuin olla ja voi. Joka muuta väittää kusettaa vain itseään.

No sainhan minä painoa pudotettua ihan jättämällä sokerilimut kokonaan pois ja painamalla remonttia ja pihahommia kaiket illat reilun puolen vuoden ajan. Parikymmentä kiloa tällä sai putoamaan mutta sokeriarvot ne pomppi siellä kympin paremmalla puolella edelleen. Oli kaikenlaista oheisvaivaa aina esinahan hiivatulehduksista kantapäiden halkeiluun saakka.

Seuraava neuvo oli sitten se että leikkaukseen. TAYS:in lääkärin mielestä tässä ei paljon muita vaihtoehtoja ole. Ainoa ongelma että pitäisi kuulemma olla pari neljän viikon kuuria nutriletti dietillä ennenkuin huolitaan edes jonoon. Mitä vittua. Ehtona hoitoon pääsylle on kaupallisen tuotteen pakkokäyttöä. Näin se elintarvikeala työntyy pikkuhiljaa lääkefirmojen markkinoille lääkärien toimiessa mainosmiehinä. Voi vittu mitä kusetusta. Ravintoterapeutin puheissa jäi kuitenkin tuosta nutriletti dietistä sen verran mieleen että siinä käytetään hyväksi ketoosia.

No netti on ystävä ja eikun etsimään lisää tietoa ketoosista. Kymmeniä ja kymmeniä tunteja se kesti. Vetailua, väoittelyiden lukemista, arvostelua ja puolesta puhumista. Ihmisillä oli hyviä kokemuksia. Virallisen tahon edustajat pääsääntöisesti tyrmäsivät koko ajatuksen koska sitä ei ole tutkittu.

Mitä vittua, karppaajat syövät voita ja kermaa ja laihtuvat. Hyvä etten pyörtynyt kauhusta. Siitä piti ilman muuta ottaa lisää selvää, eihän tämä voinut olla totta. Kiitos Erikoislääkäri Antti Heikkilän ja Dr. Michael R. Eades:in kirjoitusten, selvisi sitten että koko helvetin puolen vuosisadan valhe olikin yhden jenkki mulkeron umpikieron tutkimuksen tulosta. Ja koko maailma, suomea myöten on niellyt koko paskan mukisematta kitusiinsa. Ihmettelen suuresti että noin epäpätevää tutkimusta on seurattu vuosikymmenet kyseenalaistamatta kertaakaan. No sittemmin asiasta on tehty niin monta tutkimusta että on sanomattakin selvää ettei eläinrasvat mitään sydän ja verisuonivaivoja aiheuta. Pelkkää paskapuhetta koko hoito.

Vaikkei meidän umpiluupäiset suositusten päättäjät ja virallisten suositusten laatija ota nykytutkimuksia rasvakammossaan kuuleviin korviinsa, ajattelin että mitä minulla on menetettävää. Ei kerrassaan yhtään mitään. Eli tuumasta toimeen ja karppaamaan. Taas piti alkuun lukea tunnista toiseen että mitä miten millä lailla miksi jne jne... Ja selvisihän se juttu pikkuhiljaa. Skeptinen olin kyllä alkuun. Kun ei mikään muukaan ole toiminut, miten helvetissä tämä toimisi... no ehkä siksi ettei sitä tarvitse tehdä nälkäisenä.

Tonnikalalla alotettiin. Ei hiilareita sitten lainkaan. Parissa päivässä huomasin että jotain muutosta tapahtuu. Puolen vuorokauden päänsärkyä, kusen hajun muuttuminen, suun maku muuttui... kai se sitten oli sitä ketoosia. Hienot taulukot tuli laadittua ja tutkittua mitä syödään ja mitä ei. Ensimmäisen viikon aikana lähti pelkkää nestettä elimistöstä liki 6kg. Hui helvetti miten olo muuttui. Nopean induktion jälkeen ruokavaliokin parani kummasti. Sallin itselleni sen 50g hiilihydraatteja vuorokaudessa. Ei enempää. Siihen mahtuu kuulkaas vaikka mitä tuotteita jos vain haluaa käyttää.

Neljäntenä karppauspäivänä tuli pieni yllätys. En ollut ajatellut ollenkaan että insuliinin tarve pienenee kun ei enää tule hiilareita kroppaan vanhaa tahtia. Pää meni sekavaksi, puhe oli vaikeaa. Kaikki näkyi kahtena ja kädet tärisivät. Onneksi työkaveri tajusi tilanteen. Verensokeri alle 3. Sokeria vähän suuhun ja 10 minuutin kuluttua olo oli jälleen normaali. No ajattelin että jätetäänpä insuliini pois ja aloitetaan alusta niillä ohjeilla jotka sain kun piikitys aloitettiin. Seurataan arvoja ja laitetaan insuliinimäärät sen mukaan. Mitattu on 3-4 kertaa päivässä arvojen ollessa 4-6 enkä ole kertaakaan joutunut insuliinia ottamaan sen koomin.

Reilut kolme kuukautta on nyt takana. Olen syönyt nannaa oikein urakalla. Lihaa,kalaa,kanaa, munia, voita, kermaa, vihanneksia, marjoja. Upeita reseptejä ja makuja löytyy netistä pilvin pimein. Kuvittelin että leivästä ja perunasta luopuminen olisi vaikeaa... ei ollutkaan. Makeanhimo on kadonnut, ei tee edes mieli. En minä väitä että tämä toimisi tai sopisi jokaiselle. Ja miksi pitäisi sellaiselle sopia joka pärjää nykyisellään. Jos se toimii, älä ronki sitä. Mutta jos kärsii samoista ongelmista kuin minä, kannattaa ehkä ainakin harkita vaihtoehtoja...

Koska negatiiviset kokemukset kiinnostavat niin kerron nekin, mutta Kerron ne hyvät kokemukset ensin:
- Paino on pudonnut ollen tätä kirjottaessa noin 146kg ja menee edelleen alaspäin.
- Pääsin eroon insuliinista, ennen meni 140 yksikköä päivässä. Verensokeri oli tuolla insuliini määrällä 7-10. Nyt 4-6.
- Pääsin eroon verenpainelääkkeistä.
- Pääsin eroon uniapneasta.
- Unen tarve on puolittunut.
- Vyötärö on kaventunut valtavasti, yli 25cm.
- Huono kolesteroli on laskenut.
- Hemoglobiini on noussut.
- Hammaskivi on kadonnut.
- Energisyys ja henkinen vireys on noussut huimasti. En tarvitse päikkäreitä työpäivän jälkeen.
- Vatsavaivat eli jatkuva ripuli ja jatkuva piereminen ovat loppuneet.
- Pystyn käyttämään maitotuotteita, aikaisemmin niistä seurasi tuskaa ja varpusparvia.
- Seksuaalinen aktiivisuus, laatu ja kyky on parantunut. Myös vaimon mielestä.
- Makeanhimo on kadonnut kokonaan, samoin halu napostella koko ajan jotakin pientä.
- Liikunta on alkanut kiinnostamaan entistä enemmän.
- Ihon kuivuminen ja halkeilu on loppunut.
- Hilse on kadonnut.
- Pitkäjänteisyyteni on parantunut.
- Saan vastakkaiselta sukupuolelta positiivisia kommentteja.
- Saan syödä vatsani täyteen maukasta kotiruokaa aikaisemman kevyt tuotteilla närppimisen sijaan.

Sitten ne huonot puolet.
- Joudun tekemään keittiössä itse enemmän kun aikaisemmin sai kaupasta valmiina.
- Muutamissa paikoissa joutuu vielä erikseen pyytämään kasvikset perunan tilalle jos syö ulkona.
- Suu maistuu usein happamalle.
- Uusiin, entistä pienempiin vaatteisiin kuluu julmasti rahaa.
- Joudun kuuntelemaan koko ajan miten tämä ruokavalio on vaarallinen, epäterveellinen ja aiheuttaa minulle hitaan harakirin - niiden suusta jotka eivät ole tätä koskaan kokeilleet.
- Kuulemani mukaan saatan kohta joutua tykö tuppaavia naisia hätistelemään pois...
- Joudun lähes päivittäin kuulemaan miten tämä elämäntapa on varaallinen ja VOI aiheuttaa sitä ja VOI aiheuttaa tätä ja sitten VOIN vielä vaikka kuolla. Mitään näyttöähän ei ole mutta kun jotakin negatiivista on pakko löytää. Voi olla että karppaaja saa punkeroa paremmin pesää, mene ja tiedä.

Johtopäätöksenä lienee vedettävä että koska noita elämäntapaani suorastaan hengenvaaralliseksi tuomitsevia on niin paljon, minun olisi pian palattava entiseen rasvattomaan ruokavalioon ja ryhdyttävä kuluttamaan valtavasti hiilihydraatteja erilaisten kevyt tuotteiden muodossa siitäkin faktasta huolimatta että valintani ansiosta yhteiskunta säästää pelkästään lääkekuiluissani nyt yli 6000 euroa vuodessa. Tämähän ei lääketehtaiden lobbaamille lääkäreille ja virallisten suositusten pönkittäjille käy laatuun. Voi voi voi.

Tilannepäivitys joulukuussa 2011