Lisää kolesterolista

Tämän kertainen teksti ei ole omaa tuotantoani vaan blogissa esiintyy vierailevana kirjoittajana FM Aki Häkkinen, jonka kirjoitus kolesterolista teki ainakin minuun vaikutuksen. 


Vuosikymmeniä sitten Suomessa lanseerattiin mantra 'kovat rasvat nostavat pahaa kolesterolia, joka tukkii suonet'. Siitä lähtien on kolesterolia seurattu väärään suuntaan koska on loogista haluta pahaa vähemmän.

Onneksi kuitenkin esim. kovasssa maitorasvassa on eräitä markkereita, joita on vaikea saada vereensä ilman kovia rasvoja. Professori Marja Mutanen kirjoittaa mielenkiintoisessa 'Maitorasva ja terveys' jutussaan vuonna 2008 seuraavasti:
”Eräiden, lähes yksinomaan maitorasvasta saatavien rasvahappojen, kuten pentadekaeenihapon (15:0) ja heptadekaeenihapon (17:0), pitoisuudet ovat useissa tutkimuksissa olleet yhteydessä vähäisempään
vatsanympärysrasvan määrän ja metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin (Rosell ym. 2004, Warensjö ym. 2004)”. Tutkimus löytyy: http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es022.pdf.


Nämä ns. odd-chain (pariton määrä hiiliatomeja) rasvahapot ovat elokuussa 2014 nousseet framille. Lancetissa on julkaistu EU-rahoitteinen suuri EU-maita koskeva tutkimus koskien diabetesta ja tyydyttyneitä rasvahappoja.
Mielenkiintoista oli, että nämä maitorasvankin sisältämät parittomat rasvahapot esiintyvät niiden veressä, joilla ei ole diabetesta ja parilliset (kuten 14:0, 16:0 ja 18:0, tarkoittaa siis kaksoissidoksettomia tyydyttyneitä parillisen määrän hiiliatomeja sisältäviä rasvahappoja) esiintyvät diabeetikoiden veressä.. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että nämä parilliset rasvahapot pääosin ovatkin maksan (de novo lipogeneesi) itsensä valmistamia liioista höttöhiilareista, alkoholista ja fruktoosista. Tämä ei ole omaa tulkintaani vaan vapaata käännöstä Dariush Mozaffarianin kommentista kyseiseen tutkimukseen liittyen ja on julkaistu 6.8.2014 Lancetissa 
(http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(14)70166-4/fulltex). Dariush on tiedepiireissä taatusti paljon kaikkia suomalaisia ravontotutkijoita edellä arvostuksessa.

Toisin sanoen mantran tulisi kuulua, että kovat rasvat lisäävät parittomien tyydyttyneiden rasvahappojen määrää ja HDL-C kolesterolia, jotka liittyvät alhaiseen diabetesriskiin. Diabetes ja sitä edeltävä metabolinen oireyhtymä tunnetaan alhaisesta HDL-C kolesterolista ja kohonneesta triglyseridiarvosta, jota sitäkin juuri höttöhiilarit nostavat. Pahinta mitä voi tehdä ja on silti vuosikymmenet tehty on vaihtaa kovat rasvat höttöhiilareihin. Hyvänä esimerkkinä tästä on sokeroitu jugurtti rasvaisen luonnonjugurtin sijasta. Lisää esimerkkejä saat käymällä läpi kaikki kevyttuotteet kaapeissasi (glukoosi-fruktoosisiirappi on kaikkein pahin).

Mikäli syöt statiineja niin muutat kolesteroliarvoasi väärään suuntaan ja vaarallisesti lisäämällä mm. diabetesriskiäsi. On turha kuvitella, että HDL-partikkelit löytävät enemmän kolesterolia kudoksista jos lähetät sinne vähemmän kolesterolia laskemalla keinotekoisesti LDL-C:tä. Elimistö osaa itse vähentää kolesterolin tuotantoa, mutta se tapahtuu vasta HDL-C:n arvoilla lähellä kolmea. Tämä arvo on tosi vaikea saavuttaa Benecolin ja statiinien aikana. Minä pääsin lähelle kahta voilla.

Ulkomaillakin tunnetuin suomalainen tutkija prof. Pertti Kovanen kehottaa kokonaiskolesterolin sijasta laskemaan HDL-C/LDL-C suhde. Tämän suhteen tulisi siis kohota nimenomaan siitä syystä, että HDL-C nousee, mitä tahansa muutoksia teetkin ruokavaliossasi.

Nyt meille opetetaan, että pehmeät rasvat parantavat HDL-C/LDL-C suhdetta. Näin sanotaan koska ei voida voimakkaammin sanoa, että pehmeät rasvat nostavat aidosti HDL-C:tä. Suhdehan paranee siksi, että LDL-C laskee absoluuttisesti enemmän kuin HDL-C mutta molemmat laskevat.
Esim ¼ = 0,25 mutta 0,9/3 = 0,3, mikä on suurempi luku kuin 0,25. Siis LDL-C laski 4:stä 3:een eli kymmenen kertaa enemmän kuin HDL-C, joka laski vain1:stä 0,9:ään. Näin matematiikalla harhaanjohdetaan jopa oppineita ja fiksuja lääketieteen ammattilaisiakin. Pitkässä juoksussa trendi ei voi olla vaikuttamatta. Jos huoneentaulussa lukee: 'vaihda kovat rasvat pehmeisiin' tulet päivittäin tekemään pienen muutoksen alenevaan HDL-C arvoon. Samanaikaisesti lääkärit taputtelevat selkään kun PAHA kolesteroli laskee niin ihanasti.

Sydänliiton sivuilla myönnetään, että kovat rasvat 'nostavat jonkin verran' HDL-C:tä mutta kokonaisvaikutus HDL-C/LDL-C suhteeseen on negatiivinen koska LDL-C nousee niin paljon. Eli samaa matematiikkaa käytetään kahdella tavalla kolesteroliteorian tukemiseksi.

Seuraava kuva valottaa miksi HDL-C muuttuu niin vähän, että muutoksen suuntakin on hukkunut oppineilta.

Sekä HDL, että LDL partikkeleita on pieniä ja isoja. Isot parempia ja sisältävät enemmän kolesterolia. Absoluuttinen ero ison ja pien HDL-partikkelin koolla on paljon pienempi kuin vastaava ero ison ja pienen LDL-partikkelin koolla. HDL-partikkelit ovat yhden mittayksikön luokkaa, kun LDL-partikkelit ovat n. 10 yksikön luokkaa. Ajattele partikkelit 3D maailmassa ja muista, että pallon tilavuuden kaavassa säde korotetaan kolmanteen potenssiin. Jos partikkelit kooltaan muuttuvat samaan suuntaan niin absoluuttiset koon muutokset ovat paljon suuremmat LDL:n kuin HDL:n suhteen. Tämä selittää miksi LDL-C muuttuu interventioissa enemmän kuin HDL-C. Tuliko uutena asiana?
Eli on varsin luonnollista miksi HDL-C on 'nahkea' muutoksissaan. Ei sen tarvitse johtua perinnöllisyydestä vaan yksinkertaisesti fysiologiasta ja siitä, että pieni on pienempi kuin iso mikäli joltakin unohtunut. Luonnollisesti partikkelien lukumäärä vaikuttaa asiaan mutta ainakin aluksi homma lähtee liikkeelle samalla partikkelimäärällä mutta muuttuneella partikkelikoolla. Kolesteroliteoria ei antanut mitään keinoa ajoissa huomata negatiivista HDL-C:n kehitystä koska oltiinkin vain iloisia kun LDL-C laski.

Jo vuonna 1998 Duodecim julkaisi Tamperelaisen tutkijoiden tutkimuksen, jossa todettiin HDL-C:n korreloivan voimakkaasti positiivisesti LDL-partikkelikoon kanssa eli käytännössä molemmat partikkelit kasvavat ja pienenevät samanaikaisesti. He kehoittivat laskemaan HDL-C:n ja triglyseridin suhde, joka antaa epäsuorasti tietoa LDL-partikkelien aterogeenisuudesta. Tutkimus löytyy googlaamalla: ”miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia”. Tutkimuksesta löytyy myös perustelut miksi vanhempien naisten ei tulisi syödä statiineja. Kuitenkin 11 vuotta myöhemmin yli 200000 vanhempaa naista söi statiineja. Nyt puolueeton turkulainen tutkija valtiovallan kehotuksesta tutki statiinien höytysuhdetta. Hän totesi mm. että vanhemmat naiset syövät ainakin turhaan niitä.

Professori Marja Mutasen tutkimus sisälsi myös seuraavan kuvan, joka on yhdenmukainen LDL-C:n ja HDL-C:n sekä myös kokonaiskolesterolin samansuuntaisesta käytöksestä (kaikki kasvaa tai kaikki pienenee) erilaisten rasvojen käytön yhteydessä. Samalla hän tuli ilmaisseeksi karppauksen määritelmän 2 vuotta (2008) ennen Ylen MOT-ohjelmaa (2010), josta karppausbuumi varsinaisesti alkoi.

Näin selkeää tietoa on ollut pitkään käytössä mutta silti tasalämpöisille ihmisille suositellaan vaihtolämpöisten rasvoja. Rasvojen laaduttaminen jääkaapissa ei nouse tieteestä vaan kolesteroliteoriasta, joka haluaa eroon kaikista tasalämpöisten rasvoista, juuri niistä, jotka pelastaisivat meidät metaboliselta oireyhtymältä ja diabetekselta. Kemian oppikirja liittää kylmäjuoksevuutta tuovat kaksoissidokset härskiintymiseen lämpöisessä. Jääkaapissa juokseva on kudoksessa härskiintyvä. Rasvoja ei voi laaduttaa kiinteässä lämpötilassa (jääkaappi) koska ne eivät käyttäydy lämpötilariippumattomasti. Kolesteroliteoria on heittänyt tieteellisyyden romukoppaan pehmeine rasvoineen. Todella härskiä käyttäytymistä tieteen nimissä. Kovinkin rasva (kookosrasva) on juoksevaa jo 27 asteessa ruumiinlämmöstä puhumattakaan.

Tämän jutun kirjoittaja ajautui metaboliseen oireyhtymään kevyttuotteilla ja margariineilla. Terveys palasi voilla ja muilla 'raskas'tuotteilla kasvisten, vihannesten ja marjojen kera. Suosittelen.

Aki Häkkinen FM

aki.hakkinen@kolumbus.fi