tiistai 18. maaliskuuta 2014

Totuus rasvasta

Cambridgen, Oxfordin ja Harvardin yliopistoista koottu tutkijaryhmä kävi läpi 32 tutkimusta tehden varsin kattavan katsauksen tutkimuksiin kovan ja pehmeän rasvan vaikutuksesta sydänriskeihin. Tämän katsauksen rahoittajana toimi mm. Britannian Sydänsäätiö eikä mukana ollut tiettäväsi yhtään margariinitehtaan edustajia.

Aikaisemmin mm. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin, että maitorasva pikemminkin ehkäisee kuin aiheuttaa sydäntauteja mutta meidän rasvakammoinen terveysviranomainen ei tuotakaan tutkimusta noteerannut millään tavalla koska se ei omiin uskomuksiin sopinut. Tuskin tulevat tätäkään tutkimusta arvostamaan mutta saattavat jossakin päivälehden haastattelussa vähätellä saatuja tuloksia.


Alussa mainituissa tutkimuksissa oli mukana yhteensä yli puoli miljoonaa ihmistä. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä (safa), kertatyydyttymätöntä (mufa) ja monityydyttymätöntä rasvaa (pufa) käyttäneillä ei ollut eroa sepelvaltimotautiin sairastumisessa. Katsauksessa oli mukana myös 27 kokeellista tutkimusta erilaisista rasvahapoista lisäravinteena. Niissäkään tutkimuksissa monityydyttymättömät omega 3- ja omega 6 -rasvahapot eivät laskeneet sepelvaltimotaudin riskiä. Tutkijat totesivat, että tämänhetkinen tutkimustieto ei tue suosituksia “kovan” rasvan vähentämisestä ja “pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Tutkijoiden mukaan monessa tutkimuksessa väitetty hyöty on pikemminkin tullut muista samaan aikaan tehdyistä terveysmuutoksista kuin rasvan vaihtamisesta sillä ainaoakaan tutkimus joka koskee pelkkiä rasvoja ei tuottanut minkäänlaista hyötyä. Mutta kuten arvata saattaa, on hyödyt lasketty yksin ja nimenomaan rasvan aikaansaamiksi. Nyt tältä hypoteesilta vedettiin matto alta niin lahjakkaasti että saattaa Pekkaa sattua pyllyyn.

mm. Mikael Fogelholm on useaan otteeseen väittänyt että tyydyttyneiden rasvahappojen (“kova” rasva) korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla (“pehmeä” rasva) laskisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mikael on ollut kovin huolissaan kun ihmisiä kutsutaan valehtelijoiksi, joten en nyt sitten kutsu häntä balehtelijaksi. Mutta ei hän tottakaan ole puhunut tuota väittämää esittäessään. Ehkä elektroniikka on suorassa tv lähetyksessä toistanut hänen sanansa väärin katsojille.

Tähän päivään mennessä on osoitettu niin monella tutkimuksella ja niin monella ihmiskohtalolla se tosiasia, että hiilihydraatit joita edelleen kehutaan, ovat rasvoja merkittävästi suurempi huolenaihe tautien ja vaivojen aiheuttajana. Rasvan kriminalisointi syyttä suotta on antanut eri muotoisille sokereille vapaan temmellyskentän ja ainoat asiasta huolestuneet vuosikymmeniin olivat hammaslääkärit.

Kovien rasvojen vaihtaminen pehmeisiin on myös lihottava tekijä. Ei niinkään energian tai kalorien vuoksi, vaan siitä yksinkertaisesta syystä että hormoonit jotka kertovat kylläisyydestä aivoille, tarvitsevat sitä ns. kovaa rasvaa. Tieto kylläisyydestä tulee mahalaukusta joka on täynnä, ei aivoista jotka kertoisivat että tämä riittää.

Rasvattomiin tuotteisiin lisätään D-vitamiinia. Kuka tietää miksi. Ne kun eivät imeydy vesilitkulla vaan ovat rasvaliukoisia. Sehän on vähän kuin öljyn lisääminen polttomoottoriin johon ei ikinä laiteta polttoainetta. Ei se paljon voitele jos kone ei käy.

Allekirjoittaneellehan on se ja sama miten paljon Pekka, Mikael tai Ursula voita parjaavat ja rypsiä kehuvat. Ei tule rypsi palaamaan karppaajan pöytään niin kauaa kuin äijässä henki pihisee. Ja näillä näkymin pihisee pidempään kuin muutama vuosi sitten ennustettiin. Itse asiassa minunhan piti jo siirtyä toiseen hiippakuntaan syömään porkkanaa alta päin mutta toisin kävi. Mieltäni lämmittäisi kovin jos muutkin, vielä pimennossa vaeltavat huomaisivät nämä samat piukkuseikat ja voisivat elellä paljon terveellisemmin ja maukkaammin kuin rasvauskonnon aikaan.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti