Kyllä se pikkuhiljaa vitutuskäyrää kääntää nousujohteiseksi kun seuraa näitä viestejä ja tapahtumia joita koulusta ja varsinkin terveydenhoitajalta saapuu vuosi toisensa jälkeen. Ilmeisesti jossakin johtotasolla on tehty idealamppu päätös, että kaikki kääntyy paremmaksi kun lisätään vuoropuhelua vanhempien kanssa. Ideahan itsessään on hieno mutta kivijalkatasolla toteutus on jäänyt sellaiselle tasolle että suuhun jää lähinnä väljehtyneen keskikaljan maku.
Normaalipainoinen tyttölapsi, kohta peruskoulu loppuunkäyty ja mitä on jäänyt mieleen tuosta "viestinnästä". Joka toinen viesti käskee seuraamaan lapsen painoa ettei se pääse nousemaan liian korkeaksi pituuteen nähden ja taas joka toinen viesti valittelee kun on paino päässyt laskemaan. Koita nyt saatana päättää mikä se viesti on. Ilmeisesti niinkin yksinkertainen asia on päässyt unohtumaan että ei ne lapset kehity viivasuorilla käyrillä. Tilastojen ja taulukoiden kyttääminen on mennyt kaiken edelle. Jos ei muuta sanottavaa ole niin voisiko sitten vain sanoa että kaikki hyvin. Ei voi, jotakin "kehittävää" pitää muistaa viestittää vaikkei oikeasti olisi mitään asiaa.
Ymmärrän hyvin, että lastensuojelu haluaa kohottaa imagoaan, ja että koulussa ollaan kovasti huolissaan jos joku lapsi poikkeaa millään tavalla mistään "normista". Mutta jos 8 vuotta terveenä koulua kiltisti ja säännöllisesti käyneelle tytölle tapahtuu kaksi tapaturmaa ja yksi flunssa saman vuoden aikana, alkaa sellainen paskaralli ettei paremmasta väliä. Siinä tarvitaan jos jonkinlaista kehityskeskustelua ja palaveria. Ihan kuin vanhemmat aiheuttaisi tarkoituksella onnettomuuksia teinille. Hauskinta oli kuraattorin kysely tytöltä tämän suhteestä isään. Jopa tyttö itse sanoi, ettei se mitään uskonut mitä hän sanoi, uteli vaan silmät killillään.
Valitettavasti minä en voi osallistua näihin "kehitys" keskusteluihin. Olen liian suorapuheinen ja kriittinen kaikelle tuollaiselle paskapuheelle ja hölmöilylle. Saan siitä näppylöitä ja suustani alkaa syöksyä kriittisiä kommentteja kaikkia osallisia kohtaan. Joudun siis pysymään poissa tilaisuuksista. Valitettavasti sekin ilmeisesti tulkitaan isän välinpitämättömyydeksi ja negatiiviseksi asenteeksi kasvatustyötä kohtaan. Tässä on vain valittava kahdesta se pienempi paha. Vaikenemalla aiheutan vähemmän vahinkoa kuin kertomalla mitä mieltä tosiasiassa olen.
Toinen vitutuskäyrän kohottaja on koulujen oma päätäntävalta työjärjestyksistä. Ajatuksena, että jokainen koulu saa itse vuotuiset aikataulunsa rakentaa, on tietysti ihana mutta tässäkin on työhevosen tavoin lähdetty kulkemaan silmälaput silmillä. Ikävä kyllä, meillä on uusperheitä yhä enenevässä määrin. Ne joilla asiat on pystytty sopimaan tilanteiden mukaan ja joustavasti, voivat tämän asian kanssa elää mutta ne joille tarvitaan oikeuslaitos laittamaan asiat järjestykseen ja päättämään mm. tapaamisajankohdat ja mallit, heidän osaltaan koululaitos koittaa vielä tämänkin asian sotkea.. mitenkö?
No tietysti järjestämällä koululaisille lauantaipäiviä, ettei tarvitse aloittaa lukukautta paria päivää aikaisemmin. Korvataan koulupäivät lauantailla. Kyllä siinä etävanhempi kiittää ja kumartaa kun parin viikon tapaamisväli muuttuu neljäksi viikoksi kun kusipää rehtori keksi, että meillä onkin lauantaina koulupäivä. Vittu, viikonloppuna ei ole koulupäiviä. Ne on ainoat päivät kun perheet voivat viettää aikaa keskenään. Ne on ainoat päivät kun etävanhemmilla ja lapsilla on oikeus tavat toisiaan ja viettää aikaa yhdessä. Pidä tunkkis tyhmä rehtori.
Kolmas vitutuskäyrän kasvattaja on koulujen suhtautuminen ja asenne koulukiusaamiseen. Jokainen koulu ilmoittaa että heillä on asiat kunnossa ja heidän koulussa kiusaamista ei esiinny ja jos esiintyy siihen puututaan heti. Jos näin olisi, miksi tästä asiasta edes tarvitsisi puhua. Koulukiusaamista on ollut aina ja luultavasti tulee aina olemaan. Tosiasiassa koko yhteiskunta on lähes hampaaton ja vienyt lainsäädännöllä viimeisetkin keinot koulukiusaamisen kitkemiseksi.
Koltalla on lääke koulukiusaamiseen. Korpilaki. Selkäsauna sekä kiusaajalle että vanhemmille auttaa kummasti asiaa. Kiusaajalle siksi että oppii olemaan kiusaamatta ja huomaa että se oikeasti tekee kipeää. Ja vanhemmille ihan malliksi että tässä on keino palauttaa kuri ja järjestys. Ja vanha kunnon selkäsauna ei sitten ole sama asia kuin pahoinpitely tai nyrkillä piekseminen. Selkäsauna ja tukkapölly pitäisi heti palauttaa laillisiksi kurinpitokeinoiksi. Vähemmän oli ongelmia lasten ja nuorten kanssa kun elivät herran pelossa. Laitontahan se on, en minä sitä sano tai voi edes suositella kun ketään ei saa rikokseen yllyttää, mutta se myös tehoaa. Isällisesti avokkaalla ympäri korvia.
Julmaa kenties ääripäämarttojen ja kukkahattutätien mielestä mutta ei meistä vanhan ajan kasvateista tullut massamurhaajia tai terroristeja sen vuoksi että pahojen tekojen jälkeen tuli tukkapöllyä tai ympäri korvia niin että tuntui. Kukkahattutädit ja sosiaalitantat saivat kitkettyä kaiken kurittamisen kasvatuksesta. Olkaa hyvä ja hoitakaa myös ongelmat jotka saitte aikaan. Se siivoaa jäljet joka on sotkunkin aiheuttanut.
Aiheen vierestä muistutan vielä kerran, koululaisten vanhemmat: Ottakaa se vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Vaikka teille aina kerrotaan, että koululaiset on vakuutettu koulussa tapahtuvan tapaturman varalta, se vakuutus on pelkkää sanahelinää. Kyseinen vakuutus korvaa JULKISEN terveydenhuollon (joka on muutoinkin koululaiselle ilmainen) menoja noin 2500 euroon saakka (joka ei siis riitä minkäänlaisen vaurion korjaamiseen). Vielä jos sattuu tarvitsemaan esim. kunnallista fysikaalista on jonotusajat kuukausia. Se vapaaehtoinen vakuutus maksaa muutaman kympin vuodessa. Eli suunnilleen saman verran kuin YKSI käynti yksityisellä lääkärillä tai fysikaalisessa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti