Ei ole pakko

Ei ole pakko karpata. Se ei oikeasti sovi kaikille. Toisille se ei sovi ihan terveydellisistä syistä. Monille se ei sovi uskomuksellisista syistä. On aivan turha pyrkiä karppaamaan jos se rasvakammo on ylivoimainen voittaa. Ja sitten on niitäkin joille se ei sovi, koska kotona kokkaaminen on liian vaivalloista. Siksi toisekseen ei se ole edes tarpeellista kaikille. Moni pärjää toisenlaisella ruokavaliolla ihan mainiosti. Probleemi on siinä että kaikki ei nyt vaan yksinkertaisesti sovi samaan muottiin. Miksi siis kuvitella että hiilihydraattipitoinen ruokavalio sopisi kaikille?

"Jos ruuansulatus vaivaa, ******* auttaa.", "Diabeetikko, syö niinkuin muutkin ja hoida verensokeri insuliinilla." Tässä pari esimerkkiä, toinen mainoksesta ja toinen käypähoitosuositus pähkinänkuoressa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ne molemmat on aivan perseestä.


Jos ruuansulatus vaivaa, siellä on jotain vialla ja se kannattaa korjata. Moni pääsee näistä sulattelu ongelmista kokonaan eroon kun lakkaa mättämästä sitä viljaa sinne suolen tukkeeksi. Enkä nyt tarkoita että taas pitäisi luopua kokonaan leivästä. Mutta harhaanjohtava mainonta leivän ylivoimaisesta terveellisyydestä ja tarpeellisuudesta on ajanut ihmiset siihen että sitä leipää laitetaan koneeseen joka aterialla. Niissä kun on niitä kuituja. Jos niissä ei olis niitä kuituja niin suoli muurautuis siitä moskasta umpeen totaalisesti. Leipä on ruokaa. Ei mitenkään erityistä terveysruokaa eikä mitenkään pakollista, pelkkää ruokaa. Ja viljasta oireita ja ongelmia saavalle se on ihan paskaa ruokaa.

Lisäksi jos suolisto on muutenkin ärtynyt, se kuitumoska ei ainakaan yhtään helpota sitä suolen paranemista vaan oireilee entistä enemmän - siellä ne tulehdukset muhii piilossa. Ja tähänkö on paras hoito jogurtti joka auttaa lopun paskan siitä ongelmakohdasta ohitse. Joo joo. Moni leivän syöjä vielä rasvan peloissaan käyttää levitteenä jotakin teollista rasvaa. Mielellään rypsi pohjaista + päälle joku rypsiporsaasta tehty leike. Ja rypsistä saatava liika omega kutonen sitten pitääkin huolen siitä ettei ne tulehdukset parane ikinä, koskaan, evö.

Diabeetiikko saa syödä samaa kuin muutkin, eihän hänenkään suu ole tuohesta tehty. Paskan vitut saa. Diabeetikon ensisijainen VELVOLLISUUS on edes vähän katsoa kuinka paljon sitä sokeria sinne käkättimeen laitetaan. Enkä tässäkään sano ettei yhtään saa laittaa. Mutta tilanne on ihan sama kuin liikaa valvoneella ihmisellä. Päätä särkee. Ota saatana lisää buranaa ja valvo lisää. Ero on tosin siinä että buranaa ei saa käyttää vuorokautta kohden kuin tiettyyn rajaan saakka. Insuliinilla tällaista rajaa ei taida olla, sitä lisätään sitä mukaa kun sokerimittari sanoo että tarvitaan enemmän. Jos erehdyt lääkäriltä kysymään että eikö tällainen tolkuton insuliinilla läträäminen ole vaarallista, lääkäri käskee vähentämään rasvaa. Ovat reppanat jo itse menettäneet idean siitä, mikä sitä verensokeria nostaa.

En suosittele karppaamista muille, kuin heille jotka ovat ihan itse tehneet sen päätöksen sekä heille jotka ovat tilanteessa ettei ole oikein mitään menetetävää... paitsi amputoitavat raajat. Karppaamisen kokeileminen kannattaakin sitten aloittaa niin että ottaa kunnolla selvää mihin on ryhtymässä ja miten se kannattaa tehdä. Siitä olen joskus kirjoitellut ja haulla aiheesta löytyy. Soitellen sotaan lähtijät on ne, jotka yleensä saa käkättimeen.

Mutta suosittelen turvotuksesta, ummetuksesta sekä muista vastaavista vaivoista kärsiville, kokeilkaapa viikko-pari ilman sitä leivän jatkuvaa puputusta. Jos elimistö ei sitä kestä, tottakai se oireilee ja koittaa kertoa että ei näin. Se on susta itsestä kiinni kuunteletko. Jos mikään ei muutu, ainoa mitä menetit oli parin viikon leipäpalat.

Ja diabeetikoille sekä riskiryhmään joutuneille, niitä hiilihydraatteja kannattaa pikkusen sentään kyttäillä vaikkei saatannlista karppaamista uskalla edes ajatella. Se insuliini ei ole pelkästää hyvä asia, varsinkaan jos sitä rupeaa kulumaan enenevissä määrin. Haitat on silloin hyötyjä suuremmat.

Monelle riittäisi kun lopettaisi viljan, pastan ja perunan ahmimisen ihan kokonaan. Ja vielä useammalle riittäisi kun niitä määriä vähennettäisiin merkittävästi.