Ei se ole huono eikä varsinkaan käyttökelvoton lääke. Verrattuna tyypin 1 diabeetikkojen hoitoon tai hoitamatomuuteen ennen insuliinin keksimistä, se on pelastava lääke. Kymmeniä vuosia lisää elämää. Ei se ole välttämättä tyypin 2 diabeetikollekkaan huono lääke. Vika ei ole lääkkeessä itsessään ja moni tarvitsee sitä mahdollisista riskeistä huolimatta.
-70 luvulle asti diabeteksen hoito oli tarkkaa hommaa. Lääkäri määräsi insuliinimäärän ja siitä pidettiin kiinni. Kohonnut sokeri korjattiin pakkoliikunnalla. Matalaksi mennyt sokeri korjattiin syömällä. Hiilihydraatteja laskettiin ja punnittiin gramman tarkkuudella. Neulat olivat monelle kivuliaita ja iho kärsi sen mukaisesti.
-80 Luku on siinä mielessä merkittävä aika, että silloin yleistyivät sekä sokerimittarit, että insuliinikynät. Hoidon mukavuus parani merkittävästi. Sokeriarvoja pystyttiin korjaamaan insuliinimäärää säätämällä eikä pistoksetkaan olleet enää yhtä kivuliaita kuin aikaisemmin.
Ajanjakso -80 luvulla on myös siksi merkittävä, että tässä vaiheessa maailmanhistoriaa joku saatanan vatipää keksi ajatuksen että diabeetikko voi syödä ihan samalla tavalla kuin muutkin, verensokeria voi sitten korjata insuliinimääriä muuttamalla tarpeen mukaan. Olisi kyllä ihan mielenkiinnosta mukava tietää kuka se oli - haluaisin oikein kädestä pitäen kiittää - heitti ilmaan terveyshistoria yhden paskimmista ajatuksista.
Tässä kohtaa myös se "salaliittoteoria" astuu esiin. Aivan kuten kolesterolilääkkeillä aikanaan, nyt myös keksittiin että diabeteslääkkeillä voidaan tehdä ihan helvetisti rahaa - mucho massi. Hoidetaan oireita, ei ongelmaa. Kun yhteiskunta on saatu maksajaksi, ei sen väliä jos lääke on vähän kallis tai jos sitä kuluu vähän enemmän. Lompakkoon mahtuu, varsinkin nyt kun raha on yleensä sähköisessä muodossa, ei sieltä tietokoneesta nollat ihan pikkusummilla lopu kesken. Massia mahtuu. Vähän lobbausta insuliinin ylivertaisuudesta... hiiliydraattipitoiset ravintosuositukset ja ilman muuta myös diabeetikoille samat herkut - pitäähän diabeetikonkin saada jätskiä ja karkkia kun kaikki muutkin saa.
D-vitamiinisuositusten vaikutus tyypin 1 diabetekseen on aika selvä. Siinä THL on hoitanut oman osuutensa varsin kunniakkaasti:
Tyyppi kakkosia tulee kyllä lisää kun syödään kovasti hiilihydraatteja. Enemmän kuin on terveellistä. Terveellisyyden nimissä tietenkin, muutoinhan kansa kävisi kapinaan. Mutta kun se on kovasti tutkittua tietoa niin pakkohan sen on olla totta kun THL niin sanoo vaikkei perustelekkaan. Ei siinä haittaa mitkään insuliiniresistanssit tai geneettiset eroavaisuudet. Kaikille samaa puuroa, perunaa ja ruisleipää, pyrstöyskään auttaa pyykkikone ja sokeri putoaa insuliinilla.
Verensokerimittarit ja insuliinikynät mukaan äitiyspakkaukseen: Enemmän niitä tarvitsijoita alkaa olemaan kuin niitä jotka eivät tarvitse. Vähän lisää massia lääketeollisuudella ja vaalirahaa poliitikoille. Unohtamatta toki lääkäreitä. Pieni provisio ja saunailta kelohuvilalla kunhan vain määräät meidän firman insuliinia.
Ajatus oli "hieno" ja lähti kyllä toteutumaan - massi virtaa lääketeollisuudelle. Taisi lähteä vähän mopo käsistä. Diabeetikkoja tuskin kuviteltiin saatavan ihan niin paljon kuin niitä nyt on. Ja lisääntyy kuin suomen metsä, tuhina vaan kuuluu peiton alta.
MIKSI EI KESKITYTÄ INSULIINIMÄÄRIIN IHMISESSÄ ?
Taistelin aikanaan ongelman kanssa. Verensokeri EI tippunut alle 10. Ei vaikka miten vähärasvaista vedin napaani. Eikä siihen auttanut 150 yksikköä insuliinia.
Kun ongelma on se että se insuliini EI TEHOA SAATANA. Vaikka olisi ukko balsamoitu insuliinilla kuten ilmeisesti oli tarkoitus, ei se verensokeri sillä insuliinilla putoa jos insuliini ei tehoa. Missään vaiheessa, edes yhtä kertaa minulta ei mitattu paljonko sitä insuliinia siellä elimistössä jo on. Kukaan ei miettinyt että miksi se insuliini ei auta. Ainoa ajatus oli että pitää vissiin pienentää mahalaukkua kun oot niin vitun ahne että syöt vaan niin helvetisti ja liian rasvaista.
Verensokeri pysyy aisoissa kun sitä ei alunperinkään nosteta. Sen laskemiseen ei silloin tarvita insuliiniä. Ei tule kohonneesta verensokerista aiheutuvia oheissairauksia tai korkeista insuliinipitoisuuksista aiheutuvaa sydän- tai aivoinfarktia. Eikä tarvitse amputoida korkean verensokerin myötä verisuoniltaan pilaantuneita raajoja.
Auttamaton fakta joka halutaan kiistää on se, että insuliini ei tule tyypin 2 Diabeetikkoja vähentämään tai parantamaan - oireita voidaan lievittää. Ei myöskään vähärasvainen hiilihydraatti dietti tule auttamaan kuin harvoja ja valittuja. Ehkä meidät otetaan sitten vakavasti kun meillä on miljoona diabeetikkoa ja heitä on enemmistö myös eduskunnassa.
Olen samaa mieltä tuosta ihan 100%. Kun lääkäri haki minulle Victozan käyttöön kelan korvauksia, niin hylkäyksen syynä oli se, että insuliinin kanssa pystytään pitämään oikea insuliinitaso elimistössä, tosin sitä lyötiin 150 yksikköä/ vrk ja toisena syynä se, että Victoza käytettäisiin laihduttamiseen?
VastaaPoistaMinusta nuo kriteerit oli ihan perseestä, sillä eikö laihduttaminen ole erittäin tärkeää, etenkin kun on erittä paljon liian lihava? Ei Kelan mielestä, sille kun riittää, että insuliinitaso elimistössä on kunnossa ja sitä voidaan tarvittaessa ihan hyvin nostaa,jos on tarve? No minä maksan nyt sitten tuon Victozan itse ja haistatan kelalle paskat, etenkin kun tekivät sen tempun, että sieltä soitti oikein ystävällinen naisääni, että lääkäri ei ole tähän määritellyt rokotemäärää, että onko minulla tietoa siitä? Ei ollut ja nainen sitten lirkutteli kaiken näköistä että mikä minun mielestä on syy siihen, että lääkärini tätä haki? No vastasin että insuliinin suuri määrä ja että saisin myös painon alas? Tämän jälkeen nainen sanoi, että hän otta lääkäriin yhteyttä, saadakseen selvitystä asiaan?
Soitin terveyskeskukseen ja kuulin että lääkäri on kesälomalla ja palaa viikon päästä maanantaina eli silloin taisi olla keskiviikko, kun tämä nainen soitti? Joten hän ei voinut saada lääkäriin yhteyttä, mutta perjantaina, siis kahden vrk. kuluttua tuli hylsy kelalta, saatanan ketkut