Ihmisen elimistössä on 2–4 grammaa sinkkiä eli yhtä paljon kuin rautaa. Magnesium, kalsium, fosfori, kupari, nikkeli, rauta ja seleeni toimivat sinkin vastavaikuttajina. Aikuisen sinkin päivittäinen tarve on 15 mg. Raskauden aikana suositellaan 3 mg:n ja imettämisen aikana 10 mg:n lisäsaantia/vrk. Raskas fyysinen työ ja kova harjoittelu (huippu-urheilu) vaativat myös lisäsinkkiä. Elimistössä sinkki on sitoutunut entsyymeihin (vaikuttaen noin 200 entsyymin toimintaan), joita tarvitaan useissa aineenvaihduntareaktioissa. Sinkki vaikuttaa myös kasvuun ja kehitykseen, minkä vuoksi sinkin puute kasvuikäisillä lapsilla ja nuorilla aiheuttaa kasvun hidastumista. Hyviä sinkin lähteitä ovat mm. maksa, liha, kananmuna ja pähkinät.
Vain 15-40% ravinnon sinkistä imeytyy elimistöön. Eläinperäinen sinkki imeytyy paremmin kuin kasviperäinen. Kasvien sisältämä fytaatti estää sinkin imeytymistä. Myös kovin kuitupitoinen ruokavalio (joka muutoin on terveellinen) vähentää ravinnon sinkin imeytymistä. Sinkin vajaus lisää riskiä sairastua sydäninfarktiin sekä aivohalvaukseen, sillä sinkki on verisuonille elintärkeä antioksidantti. Puutosoireita on pitkä lista, sen verran on sinkki monessa mukana: Kasvuhäiriöt, Lukihäiriöt, Hiusten lähtö, Hauraat kynnet, Akne, huono iho, "Karttakieli", Uusiutuva haavainen suutulehdus, Allergiat, Infektioherkkyys, Krooniset Hengitystiesairaudet, Haju- ja makuaistin heikkeneminen, Heikentynyt sokerinsieto, Impotenssi.
Riskiryhmiä joiden erityisesti tulisi ottaa sinkin saanti huomioon ovat: Diabeetikot, odottavat ja imettävät naiset, unihäiriöiset ja keliakiapotilaat. Eikä se muillekkaan huonoa tee, olla asiasta hajulla, sillä sinkin on todettu lyhentävän myös flunssaoireiden kestoa. Sinkki edistää myös testosteronin tuotantoa. Erityisen tärkeää se on yli 40-vuotiaille miehille. Miehen vapaa testosteroni alenee nopeasti mikäli tällä on piilevää sinkin puutetta. Eräässä tutkimuksessa 20-80-vuotiaista miehistä 28 % kärsi alentuneesta testosteronista, joka johtui piilevästä sinkin puutteesta. Alentunut testosteronitaso saattaa laukaista masennuksen tai aiheuttaa impotenssia - ja sitähän me emme halua. Tiesittekö muuten että tiheään tapahtuvat siemensyöksyt voivat alentaa miesten sinkkitasoja: yhdessä siemensyöksyssä voidaan menettää jopa 3-5 mg sinkkiä.
Sinkkilisää voi käyttää myös flunssalääkkeenä ja sinkin myönteisestä vaikutuksesta flunssan ehkäisyyn on olemassa paljon tutkimuksia, mutta sinkkikuuri auttaa vain, jos se aloitetaan 24 tunnin kuluessa flunssaoireiden alkamisesta. Lääketieteen Cochrane-katsauksessa aikuisen tulisi nauttia sinkkiä 80 mikrogrammaa vuorokaudessa, jotta flunssapöpöt säikähtäisivät. Määrä on suuri annos siihen verrattuna, että THL suosittelee korkeintaan 25 mikrogramman sinkin syöntiä vuorokaudessa. Pikakuurina tuo 80 mikroa on tuskin haitallinen joten sopiva määrä lienee noiden kahden kerrotun luvun välimaastossa. Monessa lähteessä mainitaan pitkäaikaiseen käyttöön sopivaksi määräksi noin 30 mikrogrammaa vuorokaudessa. Sitä pitäisin varsin luotettavana, onhan THL:n suositukset olleet luvalla sanoen ylivarovaisia aikaisemminkin, paitsi possunuha piikkiä jaettaessa.
Kysymys Koltalle! Makeutusaineethan (ainakin aspartaami) vaikuttaa haimaan sokerin tavoin eli insuliinin eritys käynnistyy. Oletko törmännyt missään tietoon, jonka mukaan stevia vaikuttaisi samoin? Ite rakastan kerman kermaista makua ja tykkään jogurtin happamuudesta, mutta joskus makeita jälkkäreitä tehdessä mietin vain, nouseeko inskatasot steviasta?
VastaaPoistaOlen vhh-eläjä, mutta kärsin matalasta vastustuskyvystä. Kaikki deet ja ceet ja ööt on hallussa ja riittävän suuressa käytössä, urheilen, en polta jne mutta jostain syystä imuroin itseeni pöpöt. Joka tapauksessa, joskus erikoislääkäri sanoi mulle, että jokaisen hengityselinsairaudesta kärsivän (ja miksei ihan jokaisen) pitäisi syödä vuosittain 100 päivän sinkkikuuri, eli tämä unohdettu hivenaine on todella tärkeä.
Sen verran olen saanut steviasta selville että se tosiaan nostaa insuliinin eritystä. Tästä syystä olen itse jättänyt stevian käytön vähemmälle.
PoistaHei jos ja kun makea(esim. stevia) nostaa insuliinin eritystä niin eikös silloin verensokerin pitäisi laskea. Kunhan ei tietenkään nauti samaan aikaan hiilareita. Testatkaa kenellä mittari on, mielenkiintoista olisi tietää!
VastaaPoistaKyllähän tämä menee vielä testiin. Päivää en uskalla luvata mutta testattavahan se on. Mietinpä sopivan testaustavan ja katsotaan sitten mitä mittarit ujeltaa ulos.
PoistaMahtavaa, jään odottamaan testituloksia!! T: Ano1
VastaaPoistaSuunnittelen tässä miten tuota stevian verensokeriin vaikutusta testaisi. Ajatus on että mittaus tehdään kahtena eri/peräkkäisenä aamuna siksi että aamusokerini on karppauksen myötä vakiintunut eikä päivän muut ateriat sitten vaikuta tuloksiin. Eli sama hyvin vähähiilihydraattinen juttu aamusta, toisena päivänä stevialla makeutettuna ja toisena päivänä sitten vaikka kokonaan makeuttamatta. Uskon että jos stevia vaikuttaa insuliiniä kohottavasti, sinä aamuna pitäisi vastaavasti verensokerin seuraavan kahden tunnin aikana laskea merkittävästi vertailuaamuun nähden. Jos mitataan aloitusarvo ja seuranta arvot vaikkapa 15 minuutin välein, saadaan kaksi selkeää käyrää siitä miten verensokeri nousee/laskee. Tässä alustavaa ajatusta. Kommentit ja ehdotukset ovat tervetulleita.
VastaaPoistaMielenkiinnolla jään odottamaan testiä!
VastaaPoista