tv5
Ai mikä oli pettymys. No "Hei me karpataan" oli pettymys ainakin minulle. Odotin vähän toisenlaista pakettia pilotilta. Nimi kuitenkin antoi odottaa jotakin todella karppaamiseen liittyvää antia, mutta toisin kävi. Ei se täysi fiasko ollut, en sitä sano mutta kovin kevyesti tuossa pilotissa tuohon karppaamisen suuntaan lähdettiin. Liikunta ja kuntoilu puoli oli mielestäni asiallisesti otettu esiin, ilman että ensimmäiseksi olisi tehty siitä kaiken tuova autuus ja onni. Ikäväkseni huomasin ohjelman suhtautuvan karppaamiseen ohimenevänä diettinä. Jojo laihdutus kun on siitä kuuluisaa että kilot palaavat kun dietti lopetetaan, ihan ruokavaliosta ja tyylistä riippumatta. Elämäntapa muutos on sitten parempi ratkaisu kun on valmis lopettamaan sen jojoilun. Mielestäni karppaaminen on hyvä elämäntapa eikä sitä tarvitse lopettaa ennenkuin syödään porkkanaa alhaalta päin.
Asettuessani pois karppaajan roolista, keskiverto katsojan asemaan, se mitä itse ohjelmalta kaipasin, olisi ollut edes pintaraapaisu tietoa siitä mitä karppaaminen on ja nimenomaan tietoa siitä miten se ruokavalion muutos elimistöön vaikuttaa. Eipä tuossa mainittu halaistua sanaa asiasta. Toisekseen pisti kovin silmään rasvan puute. Kun ryhdytään hiilihydraatteja vähentämään niin mistäs se energia sitten otetaan? Ja ei sitä helvetin munakasta missään öljyssä paisteta. Luulisi edes ammattikokin tietävän että voissa paistetaan.
Kovasti oli karppileivät esillä mutta ymmärtäähän sen kun ottaa huomioon ketkä ohjelmaa ovat sponsoroineet. Janin tuomiset karppaajille, karppileipää ja valmis eineksiä. Pää kiljui lähes tuskasta kun ajattelin miten tavis lihapulla nyt ryhtyy innolla karppaamaan näillä neuvoilla kun oikein terlkkarista saatiin. Pistän rahani likoon sen puolesta että hän tulee epäonnistumaan ja pettymään ankarasti. Tosin media pääsee sitten retostelemaan ja rienaamaan kun karppaaminen on vaikeaa, toimimatonta ja epäterveellistä.
En kuitenkaan tyrmää ohjelman sisältöä ihan täysin. Perusterveelle, pienistä liikakiloista tai vain vireyden puutteesta kärsivälle kun riittää pienikin parannus ja noillakin ohjeilla mennään jo pitkän matkaa oikeaan suuntaan. Kaltaiseni tosi läski kakkostyypin diabeetikko joutuu kyllä ottamaan rutkasti tiukemman linjan jos aikoo saada jotakin aikaan. Positiivista oli myös ohjelman suhtautuminen ravintolisiin. Nehän eivät ole vuosien saatossa ketään tappaneet, toisin kuin lääkkeet joiden pitäisi meitä parantaa ja pitää terveenä.
Aamulehti
Pettymys oli myös menneellä viikonlopulla aamulehdessä olleet diabeteslääkärin kommentit. Kovasti oli kirjanoppinut sitä mieltä, että diabeetikolle oikeaa ravintoa ovat täysjyväleivät. Ei ollut sitten vaivautunut sen vertaa omasta ammatti aiheestaan tutkimaan että olisi tiennyt miten rajusti leipä nostaa veren sokeria, varsinkin diabeetikolla. On käsittämätöntä miten tuollaisia sammakoita suustaan päästelevä diabeteslääkäri voi edes toimia tehtävissään. Hänen ohjeillaan ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Insuliinia kuluu ja lääkeyhtiö kiittää lääkäriä hyvin tehdystä työstä. Mutta voiko häntä tästä moittia. Sitä mantraa hänen on työssään hoettava, joka häneen on istutettu koulutuksen myötä. Tosin yleislääkäriltä se on paremmin ymmärrettävissä. Diabetekseen erikoistuneen lääkärin luulisi edes yrittävän vähän enemmän.
Ottaisin mielelläni vastaan jonkun todellisen asiantuntijan selvennyksen siitä miksi tuo täysjyvävilja on niin erityisen terveellistä juuri diabeetikolle. Minulla ainakin taloussokeri nostaa verensokeri suurin piirtein saman verran kuin leipä, ihan lajista riippumatta. Onko se kuituharha jo mennyt niin pitkälle, ettei koko verensokeria oteta huomioon kun leipää pitää mainostaa.
Samainen asiantuntija-lääkäri painotti kovasti myös kalorien osuutta asiaan. Ei voi lihota vaan laihtuu väkisin jos syö vähemmän kaloreita kuin kuluttaa. Voi kun sekin asia olisi noin mustavalkoinen kuin annetaan tyhmälle kansalaiselle ymmärtää. Sehän on selvä ettei liho jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Mutta kysymys onkin siitä paljonko kuluttaa. Annan tästä esimerkin. Minä joskus 170 kiloisena halusin laihtua kaloreita laskemalla ja yritin hoitaa asian niin että 100 kiloa minua kevyempi puolisoni laittoi minulle samat ateriat kuin itselleen. Ajattelin että jos 70 kiloinen ei sillä liho niin kaiken matematiikan mukaan minun pitäisi siis laihtua. Tosin jouduin silloinkin käyttämään aika suuria määriä insuliinia joten eihän se sitten mennyt alkuunkaan niinkuin olin laskenut. Minun painoni nousi ja puolisoni ei noussut. Joku kalorilaskennan mestari voisi minulle tyhmälle selittää tämän yhtälön, sillä se ei ollut satua eikä teoriaa vaan ote elävästä elämästä.
Koska kalorilasku-tietelijät eivät sitä halua tai osaa selittää niin minä maallikkona koitan pohtia miten se oli mahdollista. Tietysti siten että minä kulutin saman verran tai jopa vähemmän kuin puolisoni koska insuliinin ansiosta elimistöni pisti vielä energiaa talteen sen sijaan että se olisi käytetty. No miten se sitten ilmeni. Painon nousuna, poikkeuksellisena väsymyksenä ja voiman puutteena. Se siitä kalorilaskennasta. Väitän että laskennallisesti vajaillakin kaloreilla voi paino nousta jos kytätään vain kaloreita ja joku muu asia, kuten lääkitys mättää pahan kerran. Meidän vääristyneessä terveydenhuollossa tällä hetkellä diabeetikkojen hoidon painopiste on lääkityksessä, kun sen pitäisi olla ruokavaliossa. Ajatellaan että voit syödä kuten muutkin kunhan lääkitys toimii. Se on väärin se. Pitäisi ensisijaisesti huolehtia siitä että lääkitys on edes kohtuullinen ja siihen päästään vain oikealla ruokavaliolla.
Tällaisia pettymyksiä tällä kertaa. Ei muuta kun leuka rintaan ja apinan raivolla kohti uusia pettymyksiä.
Ai mikä oli pettymys. No "Hei me karpataan" oli pettymys ainakin minulle. Odotin vähän toisenlaista pakettia pilotilta. Nimi kuitenkin antoi odottaa jotakin todella karppaamiseen liittyvää antia, mutta toisin kävi. Ei se täysi fiasko ollut, en sitä sano mutta kovin kevyesti tuossa pilotissa tuohon karppaamisen suuntaan lähdettiin. Liikunta ja kuntoilu puoli oli mielestäni asiallisesti otettu esiin, ilman että ensimmäiseksi olisi tehty siitä kaiken tuova autuus ja onni. Ikäväkseni huomasin ohjelman suhtautuvan karppaamiseen ohimenevänä diettinä. Jojo laihdutus kun on siitä kuuluisaa että kilot palaavat kun dietti lopetetaan, ihan ruokavaliosta ja tyylistä riippumatta. Elämäntapa muutos on sitten parempi ratkaisu kun on valmis lopettamaan sen jojoilun. Mielestäni karppaaminen on hyvä elämäntapa eikä sitä tarvitse lopettaa ennenkuin syödään porkkanaa alhaalta päin.
Asettuessani pois karppaajan roolista, keskiverto katsojan asemaan, se mitä itse ohjelmalta kaipasin, olisi ollut edes pintaraapaisu tietoa siitä mitä karppaaminen on ja nimenomaan tietoa siitä miten se ruokavalion muutos elimistöön vaikuttaa. Eipä tuossa mainittu halaistua sanaa asiasta. Toisekseen pisti kovin silmään rasvan puute. Kun ryhdytään hiilihydraatteja vähentämään niin mistäs se energia sitten otetaan? Ja ei sitä helvetin munakasta missään öljyssä paisteta. Luulisi edes ammattikokin tietävän että voissa paistetaan.
Kovasti oli karppileivät esillä mutta ymmärtäähän sen kun ottaa huomioon ketkä ohjelmaa ovat sponsoroineet. Janin tuomiset karppaajille, karppileipää ja valmis eineksiä. Pää kiljui lähes tuskasta kun ajattelin miten tavis lihapulla nyt ryhtyy innolla karppaamaan näillä neuvoilla kun oikein terlkkarista saatiin. Pistän rahani likoon sen puolesta että hän tulee epäonnistumaan ja pettymään ankarasti. Tosin media pääsee sitten retostelemaan ja rienaamaan kun karppaaminen on vaikeaa, toimimatonta ja epäterveellistä.
En kuitenkaan tyrmää ohjelman sisältöä ihan täysin. Perusterveelle, pienistä liikakiloista tai vain vireyden puutteesta kärsivälle kun riittää pienikin parannus ja noillakin ohjeilla mennään jo pitkän matkaa oikeaan suuntaan. Kaltaiseni tosi läski kakkostyypin diabeetikko joutuu kyllä ottamaan rutkasti tiukemman linjan jos aikoo saada jotakin aikaan. Positiivista oli myös ohjelman suhtautuminen ravintolisiin. Nehän eivät ole vuosien saatossa ketään tappaneet, toisin kuin lääkkeet joiden pitäisi meitä parantaa ja pitää terveenä.
Aamulehti
Pettymys oli myös menneellä viikonlopulla aamulehdessä olleet diabeteslääkärin kommentit. Kovasti oli kirjanoppinut sitä mieltä, että diabeetikolle oikeaa ravintoa ovat täysjyväleivät. Ei ollut sitten vaivautunut sen vertaa omasta ammatti aiheestaan tutkimaan että olisi tiennyt miten rajusti leipä nostaa veren sokeria, varsinkin diabeetikolla. On käsittämätöntä miten tuollaisia sammakoita suustaan päästelevä diabeteslääkäri voi edes toimia tehtävissään. Hänen ohjeillaan ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Insuliinia kuluu ja lääkeyhtiö kiittää lääkäriä hyvin tehdystä työstä. Mutta voiko häntä tästä moittia. Sitä mantraa hänen on työssään hoettava, joka häneen on istutettu koulutuksen myötä. Tosin yleislääkäriltä se on paremmin ymmärrettävissä. Diabetekseen erikoistuneen lääkärin luulisi edes yrittävän vähän enemmän.
Ottaisin mielelläni vastaan jonkun todellisen asiantuntijan selvennyksen siitä miksi tuo täysjyvävilja on niin erityisen terveellistä juuri diabeetikolle. Minulla ainakin taloussokeri nostaa verensokeri suurin piirtein saman verran kuin leipä, ihan lajista riippumatta. Onko se kuituharha jo mennyt niin pitkälle, ettei koko verensokeria oteta huomioon kun leipää pitää mainostaa.
Samainen asiantuntija-lääkäri painotti kovasti myös kalorien osuutta asiaan. Ei voi lihota vaan laihtuu väkisin jos syö vähemmän kaloreita kuin kuluttaa. Voi kun sekin asia olisi noin mustavalkoinen kuin annetaan tyhmälle kansalaiselle ymmärtää. Sehän on selvä ettei liho jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Mutta kysymys onkin siitä paljonko kuluttaa. Annan tästä esimerkin. Minä joskus 170 kiloisena halusin laihtua kaloreita laskemalla ja yritin hoitaa asian niin että 100 kiloa minua kevyempi puolisoni laittoi minulle samat ateriat kuin itselleen. Ajattelin että jos 70 kiloinen ei sillä liho niin kaiken matematiikan mukaan minun pitäisi siis laihtua. Tosin jouduin silloinkin käyttämään aika suuria määriä insuliinia joten eihän se sitten mennyt alkuunkaan niinkuin olin laskenut. Minun painoni nousi ja puolisoni ei noussut. Joku kalorilaskennan mestari voisi minulle tyhmälle selittää tämän yhtälön, sillä se ei ollut satua eikä teoriaa vaan ote elävästä elämästä.
Koska kalorilasku-tietelijät eivät sitä halua tai osaa selittää niin minä maallikkona koitan pohtia miten se oli mahdollista. Tietysti siten että minä kulutin saman verran tai jopa vähemmän kuin puolisoni koska insuliinin ansiosta elimistöni pisti vielä energiaa talteen sen sijaan että se olisi käytetty. No miten se sitten ilmeni. Painon nousuna, poikkeuksellisena väsymyksenä ja voiman puutteena. Se siitä kalorilaskennasta. Väitän että laskennallisesti vajaillakin kaloreilla voi paino nousta jos kytätään vain kaloreita ja joku muu asia, kuten lääkitys mättää pahan kerran. Meidän vääristyneessä terveydenhuollossa tällä hetkellä diabeetikkojen hoidon painopiste on lääkityksessä, kun sen pitäisi olla ruokavaliossa. Ajatellaan että voit syödä kuten muutkin kunhan lääkitys toimii. Se on väärin se. Pitäisi ensisijaisesti huolehtia siitä että lääkitys on edes kohtuullinen ja siihen päästään vain oikealla ruokavaliolla.
Tällaisia pettymyksiä tällä kertaa. Ei muuta kun leuka rintaan ja apinan raivolla kohti uusia pettymyksiä.
Koltta hyvä! Asia on tasan tarkkaan just niin kuin sen sanot!!!
VastaaPoistaJuuri näin! Kävin itsekin TYKSissä kun olen raskaana ja II diabeetikko. Ensin diabeteslääkäri kysyi, miten syön. Vastasin lyhyesti että ei viljaa eikä sokeria, ei jaksa selittää aina. Sain kirjallisen lausunnon myöhemmin postitse käynnistäni ja oli kirjoittanut siihen, ettei ole varsinainen karppausruokavalio!! :D Oli pari muutakin epäkohtaa, kuten se, että lausunnossa luki minun syövän hedelmiä jne. No, lääkärithän sen aina parhaiten tietää!
VastaaPoistaCM
Luin äsken eräästä lehdestä artikkelin jossa kirjoittaja halusi vähentää (punaisen) lihan syöntiä sen (oletetun?) syövälle altistamisen takia. Jutun lopussa (!) oli sitten pienellä printillä lääkäriseura Duodecimin pääsihteerin selitys sille "mikä lihassa on vaarallista". Ensimmäiseksi mainitsee nitraatit, mutta toiseksi: "Rasvasta elimistö saa helposti ylimääräistä energiaa, jonka se voi käyttää syöpäsolujen kasvuun.". ??? Perusteli riistan ja poronlihan paremmuutta sillä että "ehkä siksi, että niissä on vähemmän rasvaa". ???
VastaaPoistaMitä mieltä tuosta olet? Näin omiin korviin tuo kuulostaa vähintääkin äärimmäisen epämääräiseltä kommentilta. Ei pääsihteeri oikein vaikuttanut itsekään vakuuttuneelta. Ja mites sokeri? Ensimmäisenä tulisi mieleen että nimenomaan sokerilla syöpäsolut saisi reippaaseen kasvuun.
En ole tähän mennessä kuullut syöpäsolusta joka käyttää ravinnokseen rasvaa. Hiilihydraatteja käyttäviä kyllä on senkin edestä. Tais tuossakin pääsihteerillä mennä puurot ja vellit sekaisin kun ei mitään todellista tietoa väittämänsä pohjaksi osannut esittää.
PoistaEnsimmäiseksi haluan kiittää blogistasi, se on aivan mahtavaa lukemista! Ahmin joka sanan suurella innolla, kiitos!!!
VastaaPoistaDiabeteksestä tuli mieleen, kun äitilläni oli myös 2-tyypin diabetes ja hänelle lääkärit ja hoitajat suosittelivat 8 viipaletta leipää päivässä. Tästä on aikaa n.15v. Ei ole vieläkään paljoa muuttuneet nuo suositukset. Hän piikitti insuliinia 5 kertaa päivässä ja silti sokerit oli korkealla. Silloin ei paljon hiilareista, eikä varsinkaan karppauksesta puhuttu. Itselläni on myös sama tauti ja arvot pysyy 5-6 tasolla, kun syön karpisti. Kunpa vaan lekurit ja hoitsutkin tajuaisivat ja uskoisivat saman, minkä jokainen karppaaja näkee ja kokee. Tällaista.
Nimim. S: Eläinrasva ei ruoki syöpäsoluja, vaan nimenomaan sokeri - se on syövän lempiravintoa... Joten lekurit olivat aivan väärässä varoituksessaan ...
VastaaPoistaNo näin minäkin olen ymmärtänyt ja enemmän siinä on tolkkua kun pääsihteerin teesissä ;) Lähinnä vain kävi ihmetyttämään moinen lausunto. Tosin johan tässä on tottunut näihin ihme perusteluihin miksi ei pitäisi syödä rasvaa/karpata :P
PoistaItse odotin myös innolla kyseistä ohjelmaa. Emännän oliko se nyt anna lehdestä luin sitten kyseisen ohjelman esittelyn ja totesin, että en taida katsoa koko ohjelmaa. En myöskään sitten katsonut. Koko karppaus keskustelu on lähtenyt aivan käsistä. Lehdissä huudetaan kilpaa juupas/eipäs mantraa. Keskustelupalstoilla vittuilaan ja avaudutaan asiasta. Monesti ihmiset jotka kovimmin huutaa/arvostelee ei täysin edes tiedä mistä puhuvat. Faktat olisi ihan kiva selvittää aina etukäteen. Esim. diabeetikon omat kokemukset ovat se paras mittari millä asioita pitäisi tulkita eikä jotkut jenkeistä apinoidut suositukset joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Itse syön miten parhaaksi näen ja mikä oloani kohentaa ja siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista.
VastaaPoistaTuli katseltua toinen osa kyseisestä ohjelmasta.
VastaaPoistaRuoka, mitä henkilöt ja kokki laittoivat taisi olla ihan OK. Mutta jäi jotenkin sellainen mieliala koko ohjelmasta, että hei leikilläänhän me vain karpataan. Ihan niinkuin lapsille tehty ohjelma. Lääkärikin oli sen kuuloinen kun ei oikein mielellään olisi antanut tietoa karppauksen vaikutuksista aineenvaihduntaan..
Noo hyvä kun kuitenkin jotain yritetään.
Jallu
Köh, tuskin sun ja puolisosi energiakunlutus on samalla tasolla, oli sua 100 kiloa kevyempi.
VastaaPoistaTuo kulutukseensä nähden tarpeeksi syöminen on jokaisen kohdalla eri, et voi siis olettaa että jos sua kevyempi voi syödä jonkun määrän X, että sinä voisit syödä samoin.
Jos itse ymmärrät jonkun asian väärin, älä syytä teoriaa vaan mieti mihin se perustuu :)
Esim. minulla on kulutus treenien takia/ansiosta n. 3500 kcal per pvä.
Joku joks ei treenaa päivässä/viikoss saman verran kuin minä, vaikka olisikin saman kokoinen, ei voi syödä mun kulutuksen puitteissa vedoten kokoon ja painoon :)
Arvoisa anonyymi, hyviä esimerkkejä saa laskeskelemalla vaikka minkä laisia kulutusjuttuja. Tällä kertaa ei puhuttukkaan teoriasta ja laskeskelusta vaan elävästä elämästä, enkä mielestäni sanonut että jompikumpi jollakin treenillä olisi lisännyt kulutusta jotenkin mainittavasti joten sellaista ei siis ollut - mainittakoon sekin nyt erikseen niin jää turha spekulointi siltä osin pois. Jos tällaista kulutusta olisi ollut, sekin olisi huomioitu.
PoistaToistit siis vain sanomani, energiankulutus ei voi teoriassa olla samalla tasolla. Mutta jos energian saanti on identtinen, eikä työssä, harrastuksissa tai arkirutiineissa ole selkeää eroa joka selittäisi tuon, mielestäni aika merkittävän eron, heräsi kysymys - mistä se ero sitten käytännössä johtuu kun sitä ei teoriassa voi olla? Tuskin tässä mistään paranormaalista ilmiöstä tai uskon asioista on kyse. En myöskään usko että yksilölliset aineenvaihdunnan erot selittäisivät samansuuruisen kulutuksen yli 100 kilon painoerolla.
Edelleen etsin vastausta siihen, minkä kohdan olen ymmärtänyt kaloriteoriassa väärin. Kunnes sellainen löytyy, väitän ettei teoria pidä paikkaansa vaan insuliinin vuoksi voit jopa lihota vajailla kaloreilla. Millä tahansa laskurilla tai laskentakaavalla minun olisi pitänyt laihtua niillä kaloreilla, mutta näin vain ei käynyt.
Vaikka energiansaanti olisi identtinen, se ei tarkoita että kahden täysin erikokoisen ihmisen lepokulutus olisi idnettinen tai lähellekään samanlainen :)
VastaaPoistaKenenkään aineenvaihdunta tai lepokulutus ei voi olla identtinen ja erot voivat olla huomattavia :)
Kaloriteoria perustuu jokaisen henkiläkohtaiseen syömiseen ja kulutukseen, ei kahden tai kymmenen ihmisen kulutukseen.
Ja sillä on merkitystä että mistä ne kaikki kalorit tulevat, jos on diabetestä tai muita sairauksia.
Ja tästä päästään siihenkin, että ihmiset eroavat paljon siinäkin suhteessa, että miten rasva ja muut aineet imeytyvät kroppaan.
VastaaPoistaToisilla on rasvan imeytymishäiriö, jonka takia kehoon ei tartu mitään "ylimääräistä", joten jo senkin takia on virheellistä syödä jonkun toisen tarpeen/mielihalujen mukaan.
Typerästi ja väärin voi syödä painosta riippumatta, etenkin jos puolisosi ei syö mitenkään yltiöterveellisesti niin ei kannata tuudittautua ajatukseen että "kun se on noin pieni niin kyllä mä nyt sen kanssa voin samat safkat napaan vetää"
Mielestäni silloin kun on kyse noin huomattavasta ylipainosta, ei kannata edes verrata itseään tai energiankulutustaan 100kg pienenpään.
Kyllä Koltta on siinä oikeassa, että pienelläkin enrgiamäärällä voi lihoa.
VastaaPoistaJohtuen juuri esim. insuliinilääkkeistä.
Niinhän ne aina sanovat niin lääkärit kuin ravintoterapeutitkin ja tietenkin hieman syyttävästi, että sinä syöt enemmän kuin mitä kulutat.
Etenkin kun heidän ohjeidensa mukaan ei oikein tahdo laihtua.
Pitäisi sanoa, että syöt enemmän kuin mitä elimistö kuluttaa ja sille ei mitään voi;
Ellei ota jotain ratkaisevaa käyttöön kuten karppaus, joka auttaa hyvin useasti.
Muutetaan siis sitä elimistön epätasapainoa ja aineenvaihduntaa.
Joo että silleen..
Jallu
Veikkaisin että sitä elimistön kulutusta tuolla "syö vähemmän kuin kulutat" tarkoitetaankin, kukaan muu kuin aktiiviurheilija kun ei pysty ihan kepeästi tuohon 1800-2500kcal treenikulutukseen :)
PoistaLiikunnan osuus kuitenkin kropan peruskulutuksesta on muutama hassu prosentti, suurin osa menee elintoimintojen ylläpitämiseen, joka taas harvemmin huomioidaan mm. naistenlehdissä, kun tulee aina kausittain näitä laihdutuskirjoituksia ja otsikoita tyyliin "kävele 34min niin kulutat sen ja sen määrän suklaakeksejä", kun oikeasti ne suklaakeksit kuluvat näin pelkistetysti ilmaistuna ihan istumallakin, kunhan niitä(kään) ei liikaa syö :)
Katsoin ohjelman(t)ja tulin samaan tulokseen kuin sinäkin; asiatietoa karppaamisesta ei tullut ja aikamoista sähläämistä se ruuanlaitto. Katsoin ihmeissäni, että tätäkö tämä nyt sitten on! Odotin paljon enemmän! Mutta kiinnostuin asiasta ja nyt olen tilannut itselleni kirjoja asiasta ja etsinyt tietoa netistä. Löysin tieni karppi.infoon ja sitä tietä tännekin sinun blogiisi. Kiitos mainiosta blogista! Olen nyt aloittanut karppaamisen painon pudottamiseksi ja paremman olon löytämiseksi. Jos ohjelmalla on samanlaisia vaikutuksia muihinkin katsojiin niin silloinhan se on tehtävänsä tehnyt!!!
VastaaPoista