Diabetes nyt.

Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa (nuoruustyypin diabetes, tyypin I diabetes, diabetes mellitus juvenilis) tai insuliinin verensokeria laskevan vaikutuksen heikkenemisestä elimistössä (aikuistyypin diabetes, tyypin II diabetes). Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes.

Faktoja (kaypahoito.fi):

• Diabetes on eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa.
• Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista ja tauti vie 15 % terveydenhuollon menoista. Ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.
• Vaikka diabeteksen hoitoon on käytettävissä lukuisia lääkkeitä insuliinia myöten, millään niistä ei ole pystytty oleellisesti muuttamaan taudinkulkua.
• Erityiskorvausoikeutettujen diabeetikkojen määrä kasvoi 34 % vuodesta 2005 vuoteen 2010
• Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa suurin koko maailmassa.

Silmiinpistäävää on se että nykyisistä suosituksista ja lukuisista käytössä olevista lääkkeistä huolimatta ennustetaan diabeetikkojen määrän ja terveydenhuollon kustannusten nousevan merkittävästi lähivuosina. Maalaisjärjellä ajatellen tästä pitäisi jo huomata että jotain on ihan helvetisti pielessä mutta ei, kaikesta huolimatta käypä hoito on luikauttanut mukaan oikean emävalheen: "Hiilihydraattien kokonaissaanti ei ole yhteydessä tyypin 2 diabeteksen riskiin". Minä ymmärrän tämän niin ett1ä jollekkin aineelle ylenpalttinen altistuminen ei siis aiheuta allergisia tms. oireita suuremmalla todennäköisyydellä kuin jos aineelle ei altistuta. Pisti miettimään. Monesti eläimille allerginen ihminen diagnosoidaan vasta sitten kun perheeseen on hankittu oma eläin, eli oireita tai vaivaa ei ilmene satunnaisessa altistumisessa, vasta sitten kun altistus on muuttunut jatkuvaksi. Tai ainakin näin olen kuullut lääkärien sitä usein selittävän mutta ilmeisesti nyt on päätetty ettei liika altistuminen edesauta yliherkkyyttä.

Minä, sekä useat muut minuun yhteyttä ottaneet tyypin 2 diabeetikot ovat voineet oleellisesti muuttaa taudinkulkua vähentämällä hiilihydraattien määrää tuntuvasti. VHH:ta vastustavien mielestä lääkkeetön hoito ilman ensimmäistäkään diabeetikolle tyypillistä oheisvaivaa, on liian vaarallista. Ainoat jotka nykytilanteesta hyötyvät ovat lääketehtaat ja henkinen voitto VHH:n vastustajalle. Tosin tuota henkistä voittoa on huono juhlia sitten enää kun valtion tulot ei riitä jokaisen sairastuneen lääkkeisiin. Lapsuudesta muistan myös sen miten esim. sukujuhlissa diabeetikkoa ajatellen oli sokerittomia vaihtoehtoja tarjolla, ja muistan senkin että niitä hiilihydraatteja piti tarkkailla vähän siellä sun täällä.

Nykyisissä suosituksissa on ikävältä kuulostava ristiriita: "Elämäntapahoito on aina keskeistä diabeteksen kokonaishoidossa ja erityisesti ehkäisyssä." Mutta kuitenkin elämäntavaksi suositellaan runsashiilihydraattista ruokavaliota ja verensokerin kurissa pitämistä insuliinilla (inska lihottaa). Tämä on minusta kohtuutonta, pöyristyttävää ja täysin anteeksiantamatonta. Suoranainen terroriteko diabeetikkoja ohtaan. Ei koira-allergisellekkaan suositella parin tunnin päivittäistä koiran sylissä pitämistä ja kortisoonia. Miksi siis diabeetikoille ensisijainen suositus on elää "normaalisti" ja keskittyä lääkkeisiin. Pitää kuulemma olla oikeus syödä yhtä makeasti kuin kaikki muutkin. Mutta kun ei ole!!!! Olet diabeetikko ja elä sen mukaan.

Vakavasti puhuttaessa, nykysuositusten taustalla on se vaihtoehdon pelko. Jos hiilihydraatteja vähennetään niin se pelottava, kammottava armageddonin aiheuttaja eli eläinrasva tulee tilalle. Ihminen on selvinnyt maapallolla tuhansia ja taas tuhansia vuosia syömällä mm. lihaa ja eläinrasvaa. Sitten ihminen ja tekniikka  kehittyivät niin pitkälle että joku naula-aivo keksi miten kasvirasvaa saadaan tuotettua. Luono on siis suunnitellutkin ihmisen niin että koko evoluution lopputuloksena oli keksiä miten se kasvirasva saadaan kasvista margariinirasiaan. Ja vaikka margariinin yleistymisen myötä meidän valtiontalous kaatuu terveydenhuoltomenojen holtittomaan kasvuun, pysytään väittämässä että kasvirasvan ansiosta ihminen on terveempi, maailma pelastuu, taivas kirkastuu, kaikki saa pesää ja lopulta kuolleetkin palaavat elävien kirjoihin - kiitos kasvirasvan.

Muutosta ei varmasti tule tapahtumaan ellei nykyiset diabeetikot ryhdy sitä itse vaatimaan. Meitä yksittäisiä rummunhakkaajia pidetään hölmöinä kylähulluina jotka mölisevät keuhkonsa tyhjiksi valtavirtaa vastaan. Mutta puoli miljoonaa diabeetikkoa sais äänen kuuluviin halutessaan. Ovathan he sitä toki yrittäneet järjestäytymällä yhdistykseksi. Tosin se meni vituiksi kuin vapaussota. Tämä yhdistys... tai liitto, on ottanut tehtäväkseen kävellä nykysuositusten laatijan talutushihnassa ja olla visusti hiljaa. Tästä syystä on syntynyt vaihtoehto joka ei tottele samaa isäntää vaan pyrkii ensisijaisesti palauttamaan diabeetikoille paremman, terveellisemmän ja vähemmän kemikaaleilla toteutettavan elämänlaadun.