Ihmiskoe

Minua on pitkään vaivannut verensokeri asiat.Ensin ne vaivasivat kun niitä ei saatu kuriin edes käskemällä. Käskettii pillerillä ja käskettiin insuliinilla ja sitten niitä oikein ruoskittiin ämpärillisellä insuliinia. Eivät vain asettuneet edes siedettävälle tasolle. Onneksi nyt on toisin.

Monta kuukautta on paastosokerini ollut siellä 5 +/- 0,5. Kaksi tuntia aterian jälkeen mitattuna sokeri on ollu alle kuuden. Eli ainakin minun mielestäni aivan loistavalla tasolla mennään.

Olen muutaman kerran repsahtanut iloittelemaan. Tai ainakin yrittänyt, siis hiilihydraattipitoisilla herkuilla. Mieleenpainuvin kerta oli omat häät ja 40v päivät syys/lokakuun vaihteessa. Kyllä oli perinteinen täytekakku MAKIAA. Niin makiata oli ettei oikein voi parhaalla tahdollakaan sanoa että se olisi erityisen houkuttelevaa :) harmikseni en tuolloin tajunnut mitata sitä aterian jälkeistä sokeriarvoa. Mutta onhan minulla tuo luonnollinen mittari joka on kertonut asian jo vuosikausia. Kun kusi pöntössä vaahtoaa, sokerit on päin persettä. Niinhän siinä silloinkin kävi.

Sittemmin olen testannut pari muutakin ateriaa ja ihan mittarin kera. Laitan tähän nuo muutamat yksittäistapaukset joissa olen "revitellyt" oikein miehekkäästi tehden ihmiskokeita. Ensin tuote ja sitten sokeriarvo pari tuntia syönnin jälkeen kun sen pitäisi olla jo palautunut ainakin sinne alle seitsemään:

1.	Pizzerian jauhelihapizza	8
2.	Kaurapuuro annos, voisilmä	10
3.	Reissumies juusto,kinkku	13
4.	Hampurilaisateria, Carols	10
5.	Jäätelö: mansikka/juustokakku	9

Noin monesti olen revitellyt reilun puolen vuoden karppaamisen aikana, liki kerran kuussa. Pizzaa en jäänyt kaipaamaan. Se oli oikeastaan pienoinen pettymys kun karppipizza on paljon täyttävämpi vaikkakin vähän hitaampi tehdä. Enpä jäänyt kaipaamaan kaurapuuroakaan. Vaikkei puuro nostaisi verensokeria noin paljon, puuron jälkeen tuntui pitkään kuin olisi tiiliskiven paiskannut mahaansa. Reissumies oli näistä repsuista annoksena pienin ja nosti verensokeria eniten. Tätä en oikein vieläkään käsitä että jos se olisi edes puoliksi niin terveellistä kuin annetaan ymmärtää niin miksi siinä käy noin. Jäätelö oli ihan ok. Tosin aluksi se maistui äklön imelältä mutta nopeasti tuntuu suu tottuvan makeaankin. Onneksi en sitä mitenkään erityisesti jäänyt kaipaamaan. Voinen ottaa toistekkin jos tulee tilanne tai erityinen halu. Hampurilaisateria oli sitten ihan hetken mielijohde ja enemmänkin syynä oli se että kaikissa muissa paikoissa oli sillä hetkellä tolkuton jono eikä ollut aikaa odotella. En jäänyt erityisesti kaipaamaan sitäkään vaikka clubiateria oli joskus aivan ehdoton suosikkini.

Voisin noita kaikki tietysti syödä. Ja naksutella sitä insuliinia nahkaan päivästä toiseen, eihän se minulta ole pois kun kela maksaa. Tosin jos joka aterialla sokerit pomppaa tuolla tavalla, tarvitaan sitä insuliiniakin sitten jonkin verran enemmän kuin pari napsahdusta. Ja siitähän seuraa taas lisää lihomista.

Toisaalta voisin jättää nuo syömättä ja kuten tänäänkin, sydä lihapullia, kermakastiketta ja salaattia. Maku miellytti huomattavasti enemmän. Mahassa ei tunnu pallolta. Verensokeri ei pompannut. Ja pysyn kylläisenä iltaan saakka. Todennäköisesti painokin pysyy laskuvoittoisena. Eikä tarvita lääkkeitä.

Ei noista kahdesta nyt ole niin tolkuttoman vaikea edes valita. Eihän siinä oikein ole edes kysymys mistään monivalinta tehtävästä. Puska, Uusitupa ja Fogelholm on varmasti sitä mieltä että Tuommoinen vähähiilihydraattinen lihapullat ja kerma salaatteineen tappavat minut nopeammin kuin hiilihydraattipitoisemmat vaihtoehdot. No, saahan sitä olla ihan sitä mieltä mitä haluaa. Hullukin saa olla mutta onko pakko olla myös TYHMÄ?