Ristiriitaa

Lueskelin toisinaan mielenkiinnolla, toisinaan huvittuneena mutta pääsääntöisesti kai riidanhakuisena THL:n verkkosivuja löytääkseni lisää sammakoita sun muita ryöpsähdyksiä joihin voisi aikansa kuluksi takertua ja tehdä blogiin lisää päätelmiä, ajatuksia ja vittuilua.

Eipä tullut tällä kertaa sellaista vastaan mutta sen sijaan törmäsin varsin mielenkiintoiseen ja ristiriitaiseen artikkeliin jonka on kirjoittanut 27.5.2004 Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos ja KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto.

Artikkelissa käsitellään seuraavaa aihetta: Aterianjälkeinen kohonnut veren glukoosi – itsenäinen sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden vaaratekijä. Alkava diabetes ja insuliiniresistenssi ilmenevät juurikin tuon aterianjälkeisen veren glukoosin kohonneina pitoisuuksina.

Ja kuten Tuomilehto niin nasevasti asian artikkelissaan mainitsi: "Meillä on olemassa tietoa lääkkeettömästä hoidosta sekä lääkkeitä, joiden avulla voidaan tehokkaasti estää liiallisia aterianjälkeisiä glukoosihuippuja."

Kumma juttu, mutta noista lääkkeettömistä vaihtoehdoista ei minulle koko 8 vuotisen lääkityksen aikana kukaan maininnut halaistua sanaa ennen kuin törmäsin karppaukseen. Siihen asti ainoat lääkkeet olivat insuliini ja metforem.

Nyt kun olen käytännössä huomannut että se aterianjälkeinen verensokeri ei heilahtele yhtään mihinkään kun jättää liiat hiilihydraatit pois, olen suoraan sanottuna hyvin katkera siitä ettei tällaisia terveellisiä ja lääkkeettömiä vaihtoehtoja edes tarjota potilaille. Ei siinäkään vaiheessa kun vuosien yrittämisen jälkeen on huomattu että normaali hoitomuoto ei vaan toimi.

Miksi se sitten on tärkeää pitää sitä aterianjälkeistä verensokeria kohtuullisissa lukemissa. Siihenkin Tuomilehdolla oli vastaus: "Henkilöillä, joilla todettiin oireeton diabetes kahden tunnin glukoosipitoisuuden perusteella (yli 11 mmol/l) sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli lisääntynyt 55 prosenttia verrattuna henkilöihin, joilla oli normaali kahden tunnin glukoosipitoisuus (alle 7,8 mmol/l). Sepelvaltimotautikuolleisuus oli lisääntynyt 64 prosenttia, aivohalvauskuolleisuus 74 prosenttia ja kokonaiskuolleisuus 92 prosenttia. "

Kaikesta mielenkiintoisuudesta huolimatta tämän asian tekee ristiriitaiseksi se tosiasia, että THL:n suositus kakkostyypin diabeetikoille on syödä reilusti hiilihydraatteja, jotka sitten nostavat tuota kahden tunnin glukoosipitoisuutta kohtuuttoman korkeaksi. Koitetaan sitten insuliinilla sitä tiputella takaisin alas. Luulisi jo vähäjauhoisemmankin tajuavan, ettei siinä ole mitään järkeä.

Siis vuonna 2004 oli jo tiedossa että kohonnut aterianjälkeinen verensokeri on valtava riskitekijä mutta siitäkin huolimatta THL suosittelee poskettomia hiilihydraattimääriä diabeetikoillekin. Hautaustoimistojen liittoko tällä kertaa on ollut se tuhansien tutkimusten tekijä jonka "faktoihin" suositukset perustuvat?

Sillälailla.