Ateriat

Aika monessa palautteessa on kysytty että mitäs se Koltta sitten syö noin niinkuin normaalina päivänä. On myös kyselty minkälaista vajetta pidän kaloreissa ja miten nuo makrot muotoutuvat aterioiden myötä.

Ihan ensin on todettava että vaikka alussa laskeskelin kaikkea hyvinkin tarkkaan, on käytäntö opettanut nyt ottamaan vähän leppoisamman asenteen, unohtamatta kuitenkaan hiilihydraattien seuraamista. Alussa keittiövaaka oli todella näppärä väline kun opettelin uusille tavoille, muttei sen käyttöä sitten enää tarvita kun on kunnolla omaksunut uudet ruokailutottumukset.

En nykyään laske makroja tai käytettyjä hiilihydraatteja mitenkään erityisen tarkasti. Niiden tuotteiden osalta joita olen tottunut käyttämään, ei ole tarpeenkaan laskea, olenhan opetellut periaatteessa ulkoa suuren määrän tuotteita joita voin käyttää. Kuitenkin aina oudompia tuotteita harkitessani, katson kyllä hiilihydraattien määrän tuotteesta tarkkaan. Jos sitä ei ole selkeästi ilmoitettu, tuote jää hyllyyn. Vaikken enää numeron tarkasti laskekkaan, pyrin kuitenkin siihen ettei se 50g hiilihydraatti määrä vuorokaudessa ylittyisi.

Kalorien osalta taas olen alusta asti jättänyt sen kyttäämisen pois. Kun syön, silloin laitetaan pakki täyteen ja seuraava ruokailu tapahtuu sitten kun on nälkä, ei sitten kun kello sanoo. Normaalina arkipäivänä syön siis kahdesti - noin klo 12 ja klo 18. Monille tuo ilta kuuden ja keskipäivän väli voi olla liian pitkä aika syömättä mutta kohdallani se on osoittautunut hyvin toimivaksi. 

Alkuvaiheessa laskeskelin kaloreitakin, mutta ne vaihtelivat päivän mittaan niin laajalti etten nähnyt niiden laskemisessa olevan mitään mieltä. Paino putosi ihan yhtä hyvin -500 kuin +500 kalorimäärillä. Tärkeämpää on pysyä rasvanpoltossa kiinni kuin luottaa siihen että kalorilaskurit pätisivät karppaukseen.

Jokainen joutuu toki itse etsimään sen oman ateriarytmin. Kuitenkin on tärkeää että syö itsensä kylläiseksi ja ravitsee itsensä niin ettei tarvitse olla alvariinsa tankkaamassa. Vaikka viralliset suositukset kehottavatkin syömään muutaman tunnin välein, minä en tuota suositusta allekirjoita. Jossakin välissä on myös poltettava sitä energiaa eikä koko ajan tankattava lisää. Pitää muistaa että aterian jälkeen insuliinitaso nousee ja ravintoa laitetaan talteen elimistöön. On syytä myös välillä polttaa sitä pois ennen seuraavaa tankkaamista. Tämä tuntuu olevan virallisilla suosittelijoilla mahdoton yhtälö ymmärtää.

Mitä sitten syön päivän mittaan?

Keskipäivän ateria on usein pihvi salaatilla, chili-lihapullat salaatilla tai vaikkapa kebab salaatilla. Eli ihan normaali ruoka-annos mitä sattuu olemaan eri paikoissa tarjolla, mutta salaatilla. Ei perunaa eikä riisiä. Ja leipää on turha edes ehdotella.

Ilta-ateria on sitten pääsääntöisesti itse laitettu. Wokki vihannekset kermassa, vihersalaatti ja jokin lihatuote. Tällainen on aika tyypillinen ateriani. Välillä korvaan wokin tai salaatin kuukkakaali muussilla. Tyypillisiä lisukkeita ovat mm. kanasuikaleet, lihasuikaleet, pihvit, jauhelihapihvit, lihapullat tms. lihajaloste. Mieliruokiin kuuluu myös kesäkurpitsalasagne. En olisi ikinä ennen karppausta uskonut että kesäkurpitsalla korvatut lasagne-levyt voisivat toimia niin hyvin. Suosittelen kyllä lämpimästi.

Herkkuhetkeen napsahtaa sitten karppipizza, maitorahka marjoilla tai vaikkapa juusto+kinkku rullat. Satunnaiseen viikonloppuherkutteluun sopii sitten vaikka pähkinät.