Omia kokemuksia IV

Olipa kerran pikkuinen Koltta. Siitä on jo niin kauan ettei heppu itsekkään sitä aikaa muista. Se oli sellaista aikaa kun esimerkiksi vaatteita sai ihan tavallisesta kaupasta. Eli olisiko tuo ollut joskus 25 vuotta sitten.

Viime tiistaina kävin nimeltä mainitsemattomassa varasto-mallisessa tavaratalossa. Ja ostin ensimmäisen kerran neljännesvuosisataan housut itselleni. Siis löysin housut jotka mahtuivat vaikkei kyseessä ollutkaan kauppa erityisen lihaville tai pitkille miehille. Se nosti itsetuntoa aika hurjasti.

Eikä nuo housut olleet mikään yksittäiskappale jättikokojen jäännöserä hyllystä. Jos olisi ollut tarvetta, olisi siitä saanut farkut, hupparin ja takinkin samalla kertaa. Ihan sillä jätin kuitenkin ostamatta kun uskon vakaasti että olisivat kohta jääneet turhan isoiksi. Mutta pelkästään se että se on mahdollista tuntui tosi upealta. Ja hinnat poskettoman halpoja siihen verrattuna mitä niistä joutuu erikoisliikkeessä maksamaan.

Toinen jännä piirre on pian murrosikään saapuva autoni. Sille on tullut ilmeisesti jonkunlainen kasvuvaihe. Pituutta se on alkanut kasvamaan. Kuskin mahan ja ratin väli venyy uhkaavaa vauhtia. Ilmeisesti myös oviaukko on suurentunut koska siitä mahtuu sisään ja ulos ilman että tiivistenauhat pyrkii aina mukaan. Tekisi mieleni kirjoittaa merkin valmistajalle että onko tällainen kasvupyrähdys normaalia ja ennenkaikkea turvallista yli kymmenen vuotiaalle autolle.

Parempi puoliskoni, eli se joka meidän perheessä asioista päättää ja joka on antanut minullekin luvan sanoa että olen herra talossa, on yhteisen karppausaikamme kuluessa menettänyt saavutettuja linjoja uhkaavalla tavalla. Kun lasketaan että tämä pariskunta on laihtunut noin 70kg, tuli mieleeni että mitenköhän paljon tuo vaikuttaa auton polttoaineen kulutukseen... noin vuositasolla jos mekin 60-70 tuhatta km vuodessa pöristelemme noin kympin kulutuksella, sitä parempaa bensaa.