Insuliiniresistenssi lihottaa

Insuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Insuliinia tuottavat haiman Langerhansin saarekkeissa sijaitsevat beetasolut. Rakenteeltaan insuliini on monimutkainen aminohappoketju, jonka aminohappojärjestyksessä on eri eläinlajien välillä pieniä eroja. Insuliinin vastavaikuttajia ovat glukagoni ja adrenaliini.

Insuliiniresistenssi on tila jossa insuliinin teho heikkenee - tarvitaan enemmän insuliinia. Muutos voi olla lyhyt- tai pitkävaikutteinen aiheuttajasta riippuen. Vaikuttavia tekijöitä on yli 30, muun muassa tupakointi, alkoholi, korkea verenpaine, raskaus, paasto ja palovammat. Insuliiniresistenssin luultavasti yleisin patologinen tila on metabolinen oireyhtymä[1]. Itse insuliiniresistenssi voi johtua häiriöstä insuliinin sitoutumisessa solun reseptoriin, reseptorien määrän tai toiminnan muutoksesta, glukoosin kuljetusproteiinin määrän tai toiminnan häiriöstä tai glukoosimetabolian häiriöstä solun sisällä. Häiriö on siis glukoosin otossa soluun tai sen aineenvaihdunnassa solun sisällä.

Verensokerin noustessa haima erittää lisää insuliinia, joka siirtää sokeria verestä kudoksiin. Jatkuva, pitkäaikainen haiman rasittaminen nopeasti imeytytyvillä sokereilla johtaa siihen, ettei verensokeri enää reagoi insuliiniin normaalisti. Kehittyy IRS, esidiabeettinen tila, jossa veressä on tavallista enemmän sekä insuliinia että glukoosia. Kohonnut insuliini aiheuttaa lihomista. Vyötärön ympärysmitta alkaa kasvaa ja verisuonet alkavat kovettua. Kaikki diabeetikot ovat insuliiniresistenttejä, mutta sitä esiintyy myös etenkin ylipainoisilla ihmisillä. Insuliiniresistenssi johtaa usein veren rasvojen nousuun eli hyperlipidemiaan, koska VLDL-kolesterolin synteesi maksassa kiihtyy. Insuliiniresistenssi on tulehdustila, jossa tulehdussytokiinit ovat koholla. Siksi insuliiniresistenssi lisää erityisesti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Sydämen suurin uhka ei ole kolesteroli vaan insuliini ja tulehdussyokiinit. Siksi pelkkä verensokerin ja kolesterolin hallinta ei riitä ehkäisemään diabeteksen lisätauteja. Tästä sydämeen kohdistuvasta, tulehduksista aiheutuvasta uhasta kirjotti myös Sydänkirurgi ja lääketieteen tohtori Dwight Lundell kertoessaan virheellisestä kolesteroliteoriasta: "Mutta kun se kolesteroliteoria on väärässä! Nämä ohjeistukset ottaa kolesterolilääkkeitä ja syödä mahdollisimman vähän rasvaa ovat tieteellistä hölynpölyä. Joitakin vuosia sitten havaittiin, että verisuonen seinämässä vallitseva tulehdustila aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia."

Insuliiniresistenssi johtuu geenivirheestä ja se voi olla myös perinnöllinen. Joka kolmas valkoihoinen kantaa insuliiniherkkyyttä heikentävää geenimuunnosta. IRS:n raju yleistyminen kaikkialla länsimaissa johtuu ilmeisesti kuitenkin pääasiassa vääristä ruokailutavoista. Suomen väestöstä 25–30 % potee jo insuliiniresistenssia. Merkittävää on että aikuisdiabetes kaksinkertaistuu Suomessa lähiaikoina. Perinteiset koululääketieteen keinot eivät näytä purevan sen ehkäisyssä. Syynä IRS:n ja diabeteksen lisääntymiseen ovat muuttuneet ruoka- ja liikuntatottumukset ja niistä johtua lihominen sekä ravintosuositusten korkeat hiilihydraattipitoisuudet. Tilanne ei parane terveyspalveluja lisäämällä, sillä jokainen on tässä suhteessa oman onnensa seppä. Verenapineen hoidossa käytetään usein beetasalpaajia jotka lisäävät insuliiniresistenssiä. Kolesterolia alentavat lääkkeet eli statiinit taas saattavat aiheuttaa masennusta joka usein lisää ns. lohtusyömistä, lihottaa ja vähentää motivaatiota liikkumiseen. Usein pyritään myös käyttämään vähärasvaisia kevyt tuotteita. Tästä pääsääntöisesti seuraa pettymys koska rasva on korvattu nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla, jotka vain pahentavat tilannetta entisestään. Uudet tutkimukset osoittavat niiden myös  vähentävän hyvää HDL-kolestrolia ja lisäävän huonoa LDL-kolesterolia.

Sinulle joka olet jo saavuttanut kunnioitettavan, liki kaksinkertaisen elopainon, sanoisin että melko varmasti syy löytyy edellämainituista tekijöistä. Olet varmasti kokeillut kalorien laskemista, kevyt tuotteita ja saatat jo kärsiä masennuksesta, kohonneesta verenpaineesta ja/tai kohonneista kolesteroliarvoista. Olet tullut siihen tulokseen että kalorit eivät tunnu pätevän, kevyt tuotteet eivät tunnu auttavan eikä lääkityskään tunnu oikein tehoavan. Toisina päivinä olet toiveikas ja toisina todella pessimistinen. mielialat vaihtelevat laidasta laitaan. Voin kertoa että tiedän aika tarkkaan millaiset fiilikset on koska olen ne omakohtaisesti kokenut ja tuon saman elänyt. Fiilikset on perseestä. Vituttaa kuunnella läpipaskojen neuvoja siitä että syöt enemmän kuin kulutat tai liikut ihan liian vähän. Sellaiset henkilöt jotka joutuvat tanssimaan suihkussa kastuakseen ovat kovin kärkkäästi antamassa neuvojaan siitä miten pitää laihduttaa. No, lohdutukseksi voin sanoa että he eivät tiedä hevon vittua. He eivät ole sitä itse kokeneet koska ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa että heidän elimistönsä pystyy käsittelemään enemmän hiilihydraatteja. He ovat varmaan nuoresta asti tottuneet liikkumaan enemmän. Heidän aineenvaihduntansa on todennäköisesti erilainen ja sopii paremmin nykyisiin suosituksiin. Mitäs vittua se sinua tai minua lohduttaa. Ei paskan vertaa.

Minä löysin parannuskeinon ihan kokeilemalla. EI OLLUT MITÄÄN MENETETTÄVÄÄ. Enkä edelleenkään tuputa karppaamista  kenellekkään mutta koska olet jo tänne asti eksynyt niin kysyn sinultakin: Mikä on huonointa mitä voi tapahtua jos kokeilet? Jep. Pysyt entiselläsi ja vituttaa. No sehän ei poikkea nykytilanteesta yhtään. Kuitenkin lupaan että jos ongelmat ja ylipaino johtuvat tämän tekstin kertomista syistä, karppaaminen auttaa. Ei se kaikkeen auta eikä tee ketään autuaaksi mutta insuliiniresistenssille se auttaa. Ja en väitä että se olisi helppoa. Joka hommassa on omat haasteensa mutta tuloksia alkaa näkyä sitä nopeammin, mitä suuremmasta ongelmasta on kyse. Se motivoi kyllä jatkamaan paremmin kuin mikään teksti, selitys tai esimerkki. Ainoa asia mitä tarvitsee tehdä on kokeilla. Ennenkuin aloitat, tutustu aiheeseen. Kun tiedät mihin olet ryhtymässä, onnistut varmemmin.

[1]Metabolinen oireyhtymä on länsimaiseen elämäntyyliin liittyvä verisuonisairauksille ja aikuistyypin diabetekselle altistava riskitekijöiden kasauma, jonka tärkeimpiä piirteitä ovat vartalolihavuus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Pelkästä lihavuudesta se eroaa siten, että kaikilla ylipainoisilla ei todeta muiden riskitekijöiden nousua. Aikuisiän diabetesta taas esiintyy myös normaalipainoisilla, kun metabolista oireyhtymää ei juuri koskaan.