Epilepsia ja vhh

Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Valtaosalla potilaista epilepsia on hyvin hoidolla hallittavissa, mutta osalla potilaista se haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää. Epileptisen kohtauksen oireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet (rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous), automatismit (esimerkiksi nieleskely, hypistely), itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset), affektiiviset ilmiöt (esimerkiksi pelko) ja toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa).

Olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä että kyse on erittäin vakavasta sairaudesta. Valitettavasti asis voi olla vielä huonommin. Vaikka iso osa potilaista, ja varsinkin lapsipotilaista saa edes jonkinlaista apua lääkityksestä, on myös se osa joka on resistentti nykylääkitykselle, osittain tai jopa kokonaan.

Vaikeaa epilepsiaa esiintyy n.20 %:lla kaikista epilepsiapotilaista. Siinä oireet ja kohtaukset toistuvat huolimatta parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta, ja pahimillaan se johtaa kasvun häiriintymisen ja epileptiseen oireyhtymään. Lisäksi vaikea epilepsia voi sitoa 2-5 aikuista hoivatyöhön. (Arvio et al. 2010)

Vuoden 2009 lopussa ilmestynyt katsausartikkeli ottaa johtopäätöksessään kantaa myös ketokeeniseen (vähähiilihydraattiseen) ruokavalioon:
"Ruokavalio näyttäisi vähentävän kohtauksia noin 35-60% ja merkittävästi lisäävän niiden potilaiden osuutta jotka pysyvät 90%:sti ilman kohtauksia. Ketogeenistä ruokavaliota on useinmiten tutkittu juuri lääkehoidolle resistentissä epilepsiassa."

• Tanskalainen tutkijaryhmä osoitti retrospektiivisessä tutkimuksessaan, että ketogeenisellä ruokavaliolla olevien vaikeahoitoisten epileptikoiden kohtauksien määrä väheni vähintään 50 %  noin 66 %:lla tutkimukseen osallistuneista potilaista kolmen kuukauden hoidolla (Beniczky et al. 2010). 
• Yhdysvaltalaiset tutkijat totesivat, että epilepsiapotilaat, jotka olivat aiemmin olleet ketogeenisellä olivat valmiita suosittelemaan ruokavaliota kohtalontovereilleen. Tutkimuksissa koettu kohtausten estohyöty näytti kestävän kauan, eikä ketogeenisen ruokavalion noudattamiseen liittynyt merkittäviä terveysriskejä  (Patel et al 2010).
• Iranilaisessa avoimessa tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio vähensi merkitsevästi epileptisia kohtauksia lääkehoidolle resistentissä lasten epilepsiassa kolmen kuukauden kohdalla (Tonekaboni et al. 2010)
• Äskettäin ilmestynyt aikuisilla tehty avoin tutkimus päätyi toteamaan, että noin kolmannes lääkehoidosta resistenteistä epilepsiapotilaista hyötyy puolen vuoden kohdalla merkittävästi ketogeenisestä ruokavaliosta. Potilaat myös laihtuivat merkittävästi ja heidän triglyseridiarvot korjaantuivat (Smith et al. 2011)
• Ihkauudessa havainnoivassa amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää epilepsialle tyypillisten aivosähkökäyrämuutosten ilmaantumista kuukauden kohdalla, ja hyvä vaste kuukauden kohdalla ennusti pidempiaikaista hyötyä ketogeenisestä ruokavaliosta (Kessler et al. 2011)
• Toisessa aivan hiljattaen julkaistussa tutkimuksessa tanskalaiset tutkijat raportoivat modifoidun Atkins -ruokavalion olevan yhtä tehokas epilepsiakohtausten estossa kuin perinteinen ketogeeninen ruokavalio (Miranda et al. 2011). Näiden ruokavalioiden käytännön ero on rasvan määrässä. Perinteinen ketogeeninen ruokavalio on erittäin runsaasti rasvaa sisältävä kun taas muunnettu Atkins voi sisältää enemmän proteiinia ja vähemmän rasvaa. Molemmat ovat tiukan kannan hiilihydraatteihin, joita tulisi olla 20 g/pv.

Mikään näistä tutkimuksista ei osoittanut että potilaat olisivat sairastuneet muihin merkittäviin sairauksiin hiilihydraattien vähentämisen tai rasvan lisäämisen vuoksi. Yhdysvaltalaistutkimus itse asiassa osoitti aivan päinvastaista. Ruokavalioon ei liittynyt merkittäviä terveysriskejä. Sanoisin että mielenkiintoista, varsinkin kun meille median välityksellä yritetään toistuvasti kertoa miten karppaaminen VOI olla vaarallista. Miksei samassa yhteydessä kerrota että nukkuminenkin VOI olla vaarallista. Moni on kuollut sänkyynsä.

Lahtelainen neurologi Maria Arvio, ravitsemusterapeutti Liisa Kuisma ja sairaanhoitaja Mervi Pöntinen toteavat vuonna 2010 kuvaamansa tapausselostuksen lopuksi: “Kokemuksemme on innostava ja rohkaisee meitä ja ehkä muitakin harkitsemaan tämän hoitomuodon tarjoamista vastaavissa tapauksissa. Kynnyskysymyksiä ovat potilaan puolella dieetin sietäminen ja terveydenhuollon puolella ravitsemussuunnittelijoiden vähäinen määrä.“ Lisäisin itse tuohon vielä "ravitsemussuunnittelijoiden vähäinen tiedon määrä."

"Lääkärit pelkäävät ketoosia", sanoo Richard Veech, New York Institute for Healthin tutkija joka opiskeli lääketiedettä Harvardissa ja suoritti loppututkintonsa Oxfordin yliopistossa nobelisti Hans Krebsin kansa. "He ovat jatkuvasti huolissaan diabeetikkojen ketoasidoosista. Mutta ketoosi on normaali fysiologinen tila. Väittäisin että se on ihmisen luonnollinen olotila. Ei ole luonnollista että joka nurkan takana on McDonalds ja herkkukauppa. On luonnollista nähdä välillä nälkää.". Ketoonit, joita lehdistö usein väittää myrkyiksi, ovat paremminkin tehokkaampia energianlähteitä keholle, ja ne muodostavat varapolttoainelähteen myös aivoille. Veech kuvailee ketooneja "maagisiksi" ja hän on osoittanut että sekä sydän että aivot toimivat 25 prosenttia tehokkaammin ketoonien kuin verensokerin avulla. Ehkä epilepsian ja ketoosin välinen auttava vaikutus löytyy juurikin tuosta aivojen ketoaineita käyttävästä ominaisuudesta.

Hiirillä tehdyllä kokeella huomattiin että geneettisesti aiheutettu munuaisvika korjautui vähähiilihydraattisella  ruokavaliolla. Verrokki hiirillä tätä ei tapahtunut. Koe antaa osviittaa siihen suuntaan että ketoaineet nopeuttavat solujen uusiutumista. Mielenkiinnolla odottelemme mitä jatkotutkimuksi tuosta poikii. Tuskin siitä nuoruudenlähdettä tulee mutta monien sairauksien kannalta tutkimus saattaa muutta käsityksen niin sairauden synnyistä, kuin luonnon antamista omista keinoista korjata tilannetta.

Epilepsian vaikeissa tapauksissa karppaamisesta saattaa olla todellista hyötyä. Tästä on kuitenkin neuvoteltava aina ensin hoitavan lääkärin kanssa. Epilepsiaan liittyvissä asioissa ei kannata lähteä omineen kokeilemaan, varsinkaan jos oma tietämys on lehtien ja nettikirjoittelujen varassa.